Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Herra, sinuun minä turvaan, Älä milloinkaan hylkää minua Ps.31:2
Herra, sinua minä huudan avuksi, älä hylkää minua Ps.31:18
Minut on unohdettu, kuin olisin kuollut, minut on hylätty kuin särkynyt ruukku, Ps. 31:13
Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Ps.22:2
Jeesus löysi itsensä Raamatun kirjoituksista. Voisimme jopa sanoa, että hän eli kirjoituksista ja kirjoituksissa. Kuinka voisi muutoin ollakaan, sillä Hänhän oli lihaksi tullut Sana. Niinpä kaikki Raamatussa on Häntä, alkaa Hänestä, sisältää Hänet ja päättyy Häneen. Niinpä hän samaistuu psalmin kirjoittajan kokemukseen ja lainaa hänen sanojaan kohdatessaan hylkäämistä, väärinymmärrystä ja vihaa ja jättäytyy kaikessa Jumalan tahtoon, silloinkin kun se tuntuu tuskalliselta tai jopa käsittämättömältä.
Inhimilliselle ymmärrykselle ja vain tähän maailmaan keskittyvälle ihmiskeskeiseen maailmankatsomukseen on aina ollut vaikeaa ymmärtää Raamatun ilmoitus kärsivästä, hylätystä ja kuolevasta Jumalan Pojasta. Monille se on suorastaan loukkaus. Vaikeaa onkin ajatella kaikkivaltiaan Jumalan sallivan Poikansa kärsivän ja kuolevan. Sellainen Jumala näyttäisi ensinnäkin julmalta tai piittaamattomalta ja toiseksi äärettömän heikolta.
Juuri tähän ”heikkouteen” kätkeytyy kuitenkin Jumalan ihmeellinen voima. Kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona, ikuinen Sana syntyi ihmiseksi ja sai nimen Jeesus. Jeesus eli ihmisen elämän, samaistui täysin ihmisiin ja suostui itse viattomana ja synnittömänä ottamaan ihmiskunnan synnin ja syyllisyyden kantaakseen ja maksaakseen itsessään Jumalan kirouksen ja rangaistuksen meidän edestämme, meidän puolestamme ja meidän hyväksemme.
Jeesuksen ristiltä huutamiin sanoihin: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?”, kulminoituu Jumalan suurin voitto. Näin Jumala lunastaa ihmiskunnan synnin ja perkeleen vallasta. Jeesus huusi nuo sanat, jotta meidän ei koskaan tarvitsi itse huutaa näitä sanoja. Niinpä Paavali vakuuttaakin: ”Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa” (Room.8:1).
Lauri Lehtinen
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä