MIETTEITÄ EFESOLAISKIRJEESTÄ
Se on sama väkevä voima, jota hän osoitti herättäessään Kristuksen kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaassa, ylemmäksi kaikkia valtoja, voimia ja mahteja, ylemmäksi kaikkia herruuksia, jotka mainitaan tässä ja tulevassakin maailmassa. Jumala on alistanut kaiken hänen valtaansa ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle seurakuntansa pääksi. Seurakunta on Kristuksen ruumis ja hänen täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää. Ef.1:19b-23
JEESUKSELLA ON KAIKKI VALTA
Edellä Paavali on opettanut Jumalan voiman suuruutta, merkitystä ja ilmenemistä kristityn elämässä. Nyt hän vielä ikään kuin vahvistaa Jumalan lapsia, uskovia, todella luottamaan Jumalan mittaamattomaan voimaan viittaamalla siihen, että tuo voima on sama, jolla Jumala herätti Kristuksen kuolleista. Näin suuresta voimasta on kysymys. Tällaisella voimalla Jumala haluaa vaikuttaa omissaan ja omiensa kautta.
Kristuksen kuolleista nouseminen todistaa siis Jumalan mittaamatonta, äärettömän väkevää voimaa. Samalla se julistaa sitä suurta ilosanomaa, jota Jumalan kansa on levittänyt kaikkialle: ”JEESUS ELÄÄ!”
Jeesuksen ylösnousemus on selkeä vakuus ensinnäkin siitä, että Hän todella oli se, joka hän sanoi olevansa; Jumalan Poika ja Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin. Toiseksi Jeesuksen ylösnousemus todistaa, että kuolema on voitettu, perkele kukistettu ja ihmiskunnan synti on sovitettu.
Jeesuksen taivaaseen astuminen ja taivaalliselle valtaistuimelle asettuminen kertoo puolestaan sen, että hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Tällä kaikkivaltiudellaan korotettu Kristus ohjaa maailmanhistoriaa ja sen tapahtumia niin, että niiden sisällä ja keskellä hänen evankeliuminsa leviää ihmiseltä ihmiselle, kylästä kylään, kaupungista kaupunkiin ja maasta maahan. Ns. lähetyskäsky osoittaa tämän: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti” (Matt.28:18-20).
Tämä selittää sen, miksi Jeesus ei käytä kaikkivaltiuttaan tuhoamalla täältä maailmasta kaiken pahan. Jos hän näin tekisi, hänen täytyisi tuhota myös syntiset, langenneet, pahan valtaan joutuneet ihmiset, siis jokaisen syntisen eli jokaisen ihmisen. Mutta juuri syntisten pelastuksen vuoksi hän tänne maailmaan syntyi ja täällä kuoli ottaessaan omille harteilleen ihmiskunnan synnin ja syyn. Ihmiskunnan pelastuminen synnistä ja syyllisyydestä Jumalan yhteyteen ja Jumalan valtakuntaan on Jeesuksen päämäärä ja tavoite. Tämä tapahtuu evankeliumia julistamalla. Siksi maailmaa ei ole vielä tuhottu ja rangaistu ja siksi pahuudellakin on edelleen ”toimivaltaa” ja tietynlaista vapautta. Paavalin kuvaamat vallat, voimat, mahdit ja herruudet edustavat ja kuvaavat näitä Jumalan vastavoimia, jotka kaikessa pyrkivät estämään ja tuhoamaan Jumalan työtä.
Jeesuksella on kuitenkin ylin valta ja ylin johto kaikkeen, mitä maailmassa tapahtuu, Tämä tieto tuo lohdutusta silloin, kun inhimillinen ymmärryksemme ei voi käsittää syitä kärsimykseen, vainoon, hätään, tuskaan ja ahdinkoon. Sittenkin Kristus hallitsee eikä yhdenkään Hänen omansa kohtalo ole häneltä salassa tai kätkössä.
Eräänä päivänä Jumala on saanut työnsä täällä päätökseen. Silloin Kristuksen kirkkaus ja kaikkivaltius ilmestyy ja paljastuu kaikille. ”Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: Jeesus Kristus on Herra” (Fil.2:9-11, ks. myös 5-8). Tämä on päivä, jota Jumalan kansa odottaa.
On suuri ja siunattu asia, jos jo nyt, täällä maan päällä, sydämestämme nouseva ja kielellämme ilmaistu todistuksemme kuuluu: ”Jeesus on Herra!” Tuona päivänä kaikki sen tunnustavat, kaikki vallat ja voimat, kaikki nekin, jotka eivät täällä ajassa vapaaehtoisesti ole kumartuneet ja polvistuneet Jeesuksen edessä. Tuona päivänä he tekevät sen joutuessaan tunnustamaan Kristuksen herrauden tosiasiana, jota he ovat vastustaneet tai jonka he ovat kieltäneet. Kauhistuttava asia heille. Mutta Jumalan kansalle se on suuri ilonpäivä. Siitä kertoo apostoli Johannes ”Sitten kuulin äänen, joka oli kuin suuren kansanjoukon kohinaa, kuin suurten vesien pauhua ja voimakasta ukkosen jylinää. Se lausui: Halleluja! Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut kuninkuuden. Iloitkaamme ja riemuitkaamme, antakaamme hänelle kunnia! Nyt on tullut Karitsan häiden aika. Hänen morsiamensa on valmiina, hänen ylleen on puettu hääpuku, hohtavan valkea pellavapuku. Se pellavapuku tarkoittaa pyhien vanhurskaita tekoja. Enkeli sanoi minulle: Kirjoita; ´Autuaita ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle`. Ja hän jatkoi; ´Nämä ovat tosia Jumalan sanoja`” (Ilm.19:5-9).
Näin siis Jeesuksen kaikkivaltiuden alla Jumalan valtakunta etenee ja kasvaa. Herra kulkee lupauksensa mukaan omiensa kanssa jokaisena päivänä, ja jokainen täällä uskossa Jeesukseen eletty päivä vie meitä lähemmäksi sitä päivää, jolloin saamme nähdä Hänet kasvoista kasvoihin.
Lauri Lehtinen