MIETTEITÄ EFESOLAISKIRJEESTÄ
Näin Jumala on antanut rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. Hän on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka hän oli nähnyt hyväksi tehdä ja joka oli määräajan tullessa toteutuva: hän oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaiken, mikä on taivaassa ja maan päällä Ef.1:7b-10
VIISAUS JA YMMÄRRYS
Raamatusta eri kirjoitusmuodoista löytyy myös ns. viisaus – kirjallisuus. Sananlaskujen kirja on näiden viisauskirjojen helmi. On tärkeää erottaa ihmisen älykkyys tai suuren oppimäärän omaaminen oikeasta ja todellisesta viisaudesta. Nämä eivät näe aina käy yhteen eivätkä kulje käsi kädessä. Esim. sanalaskuissa painotetaan todellisen viisauden olevan oikeaa ymmärrystä Jumalasta. Oikea ymmärrys Jumalasta johtaa myös oikeaan eli viisaaseen elämään. Suurinta tyhmyyttä ja houkkamaisuutta edustaa elämä, joka ei ota huomioon Jumalaa ja hänen sanaansa. ”Hanki viisautta, se on parempaa kuin kulta, hanki ymmärrystä, se on kalliimpaa kuin hopea” (Snl.16:16).
Käsittelemissämme jakeissa viisauden ja ymmärryksen salaisuus paljastuu Jumalan ilmoitus- ja pelastushistorian käsittämisessä. Kaiken keskipisteenä on Jumalan Kristusta koskeva suunnitelma. Tämän suunnitelman sisältöä ja sen toteutumista Jeesuksen ristin kuolemassa ja sen kautta, olemme jo useaan otteeseen käsitelleet edellisten jakeiden yhteydessä.
Näissä jakeissa Paavali tekee eräänlaisen välijohtopäätöksen tai -yhteenvedon kaikesta edellä sanotusta. Kaiken edellä sanotun pohjana on tuo Jumalan iankaikkinen armopäätös, jota hän on yksityiskohtaisesti kirjeensä alkuluvuissa avannut. Tämän oikea ymmärtäminen antaa oikean viisauden. Oikeaa viisautta on nähdä maailma Jumalan ilmoituksen valossa. Tämän pitäisi johtaa itse kunkin ennen kaikkea siihen, että antaisi sovittaa itsensä Jumalan kanssa Kristuksen sovitustyön perusteella ja tulla näin Kristuksessa yhdistetyksi taivaan kanssa. Taivaan ja maan, iankaikkisen ja ajallisen, Jumalan ja langenneen ihmiskunnan leikkauspiste on Kristus.
Mikään inhimillinen järki ei ole koskaan päässyt oman älykkyytensä tai neroutensa pohjalta käsittämään Jumalan aivoituksia ja pelastussuunnitelmaa. Jumalan keino pelastaa langennut ihmiskunta Poikansa uhrikuoleman kautta on tämän maailman älyköille joko herjaus tai hulluus. Meille, joiden silmät ovat avautuneet näkemään tämän ihmeellisen Jumalan armoteon, se on tullut Jumalan voimaksi ja Jumalan viisaudeksi (ks. 1 Kor. 18ss.). Näin me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme. Sitä ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut, sillä jos he olisivat sen tunteneet, he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa (1Kor.2:7-8).
Tämä Jumalan salainen, kätketty viisaus ei siis ole mitään erityistä harvoille ja valituille uskottua salaseuraviisautta. Päinvastoin, Jumala haluaa kaikkien tietävän ja ymmärtämän tämän inhimilliseltä viisaudelta kätketyn ”salaisuuden”. Jumalan sanan kuuluttaminen ja evankeliumin julistaminen kaikessa maailmassa on juuri tämän Jumalan salaisuuden avointa julkituomista.
Jumalan salaisen viisauden sisältö on ns. hengellistä viisautta, Kristukseen kätkettyä ja Kristuksessa paljastettua. Vasta hengellinen näkökyky avaa luonnostaan synnin sokaiseman ihmisen silmät näkemään tämän taivaallisen viisauden ihanuuden, kirkkauden ja loiston. Paavali rukoileekin Jumalan lapsille yhä syvempää näkökykyä: ”Siitä lähtien, kun saimme tästä kuulla, mekin olemme lakkaamatta rukoilleet teidän puolestanne ja pyytäneet, että te saisitte runsaasti hengellistä viisautta ja ymmärrystä ja tulisitte täydelleen tuntemaan Jumalan tahdon” (Kol.1:9).
Vain Jumalan sanan valossa asiat nähdään oikein. Jumalan sana avaa sydämemme silmät näkemään kaiken uudessa valossa. Kun Sana aukeaa, niin monet asiat, jotka ennen olivat hämäriä, sekavia, hullutuksia ja käsittämättömiä tulevatkin nyt selviksi, loogisiksi ja ymmärrettäviksi. Ennen käsittämätön Jumalan sana tuleekin nyt kirkkaaksi ja selkeäksi oppaaksi uuden elämän taipaleella. Jeesuksen ristin kuoleman merkitys, jota aiemmin saattoi pitää hullutuksena ja mielettömänä tuleekin nyt uuden hengellisen elämän keskipisteeksi. Usko Jeesukseen avaa silmien eteen aivan uuden, aina iankaikkisuuteen yltävän todellisuuden niin tästä kuin tulevastakin maailmasta. Sen sijaan siellä, missä Jumalan ilmoitusta ei ole tai missä se torjutaan eikä sen anneta valaista synnin pimentämää järkeä, siellä jäädään ihmislähtöiseen viisauteen ja ymmärrykseen. Tämä pitää ihmisen osattomana siitä armosta, jonka Jumala tahtoo kaikille Kristuksessa lahjoittaa. Siksi itseriittoisen maailman ihmisviisaus, joka kieltää tai hylkää Kristuksen, osoittautuukin iankaikkisuuden valossa mitä suurimmaksi tyhmyydeksi.
Paavali kirjoittaa roomalaiskirjeessään juuri tällaisista tyhmyreistä: ”Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärryksensä on pimentynyt. He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi” (Rm.1:21-22). Näiden itseviisaiden ”viisaus” ilmenee käytännössä mm. hillittömänä moraalittomuutena ja äärimmäisenä, ylimielisenä itsekkyytenä (Rm.1:23ss).
Usko on siis avain, joka avaa meidän ymmärryksemme käsittämään Jumalan ”salaisuuksia”. Ilman uskoa ”uskon salaisuudet” jäävät ulkopuolisille käsittämättömäksi mysteeriksi. Heille ne todella ovat salaisuuksia. Vain armon kokenut voi todella ymmärtää armon ihmeellisyyttä. Vain uskossa Jeesusta katsellut voi haltioitua hänen pohjattomasta rakkaudestaan ja ihmeteltävästä kirkkaudestaan. Vain hengellinen viisaus voi ymmärtää Jumalan sanan pohjattomia syvyyksiä.
Kristuksen asumisesta uskovan sydämessä nousee se salatun hengellisen viisauden korostus, jota kansamme syviä rivejä koskettaneessa herännäisyydessä aikoinaan niin voimakkaasti painotettiin. Ihminen on vasta silloin viisas, kun Kristuksen merkitys on avautunut hänelle ja kun hänestä on tullut Kristuksen seuraaja ja Jumalan lapsi.
Kun siis Jumala on ilmoittanut meille tahtonsa salaisuuden, niin pyrkikäämme täyttymään hengellisellä viisaudella oppiaksemme täydellisesti tuntemaan Jumalan tahdon.
Lauri Lehtinen