MIETTEITÄ EFESOLAISKIRJEESTÄ  12

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa

                                                                                           Ef.1:3, vuoden 1938 käännös

SIUNAUSTEN VÄLITTÄJÄ – JEESUS

Kaikki taivaalliset ja hengelliset siunaukset keskittyvät Jeesukseen. Jumala on siunannut meitä ja siunaa meitä näillä siunauksilla Pojassaan ja Poikansa kautta, siis Kristuksessa. Koska Jeesus on jakamaton, ovat kaikki Hänen siunauksensakin jakamattomia. Jeesus ei tule elämäämme ja sydämeemme vain osittain vaan Hän tulee koko persoonassaan. Jos siis olemme Jeesukseen uskovia, olemme Hänen omiaan ja kätketyt Häneen. Jeesukseen uskova on yhdistynyt Jeesukseen niin, että hänen voidaan sanoa olevan Kristuksessa. Se, jolla on Kristus, on myös Hänessä kaikki Jumalan siunaukset.

Syntisen eli langenneen maailman ja Taivaan leikkauspiste on Jeesus. Yhtä lailla voimme sanoa, että aika ja iankaikkisuus kohtaavat Kristuksessa, tai että Jumalan pyhä viha ja Hänen laupias armonsa tulevat ilmi Kristuksessa Jeesuksessa. Koska Jeesuksessa on pelastuksemme, on Hän ainoa toivomme täällä synnin ja kuoleman varjon maassa rämpiessämme. Jumalan pelastushistorialliset teot ihmiskunnan historiassa keskittyivät ja keskittyvät Jeesuksen ihmiseksi syntymiseen, Jeesuksen kuolemaan Golgatan keskimmäisellä ristillä ja Hänen ylösnousemukseensa kuolleista pääsiäispäivän aamuna. Jeesuksessa on meille avattu taivaan ovi.

Näin ollen ilman uskoa Jeesukseen ihminen on oman onnensa tai paremminkin oman onnettomuutensa varassa. Ilman Kristusta hän on osaton taivaallisista, hengellisistä siunauksista. Usko Jeesukseen puolestaan liittää meidät Hänen yhteyteensä ja tekee meidät osallisiksi kaikista niistä Jumalan siunauksista, joista Paavali kirjoittaa efesolaiskirjeessään. Se, joka ohittaa Jeesuksen, ohittaa samalla kaikkein suurimman hyvän, mitä ihmiselle ikinä on tarjolla. Tämä väittämä ei ole kuitenkaan itsestään selvä ja yleisesti hyväksytty totuus. Ns. luonnolliselle ihmiselle, itsekeskeiselle syntiselle lihalle ja hengellisessä asioissa pimentyneelle ymmärrykselle se on suorastaan loukkaus. Siksi tarvitsemme taivaan valoa ja Hengen antamaa näkökykyä ymmärtääksemme elämämme suurimman hyvän. Kolmiyhteisen Jumalan ensisijainen työ onkin juuri tämän totuuden avaaminen ja ihmisen ymmärryksen valaiseminen.

Kristuksen ulkopuolella ei ole muuta kuin hengellinen kuolema, syntinen elämä ja lopuksi ikuinen ero Jumalasta eli kadotus. Kristuksessa meillä on sen sijaan pyhyys ja puhtaus, Jumalan lapseus, Jumalan armo, Jumalan yhteys, lunastus ja rikkomusten anteeksi saaminen vain muutamia mainitaksemme.  Ilman Jeesusta ei mitään. Hänessä kaikki!

Jeesus on meille annettu osoite, josta armon aarre löytyy. Huomatkaamme, että Hänet on nimenomaan annettu, jotta meitä voitaisiin siunata Hänessä. Isä antoi Poikansa meille ja meidän hyväksemme voidakseen Hänessä vetää meidät luokseen ja että me saisimme iloita Jumalasta aina ja iankaikkisesti. Tämän Jeesus sanoi niin sanotussa ja niin tutussa pienoisevankeliumissa: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh.3:16). Taivaallisen Isän perimäinen tahto on, että Hänestä luopuneet ja syntiin langenneet ihmiset voisivat jälleen iloita Jumalan kirkkaudesta Kristuksessa Jeesuksessa.

Jumalan suurin lahja on Hänen poikansa JEESUS! Kaikki hengelliset lahjat ovat suuria ja vaikuttavia, valtavia Jumalan armon ja rakkauden ilmentymiä mutta mitään niistä ei saa eikä voi kokea ilman uskoa ja yhteyttä Jeesukseen. Jeesus on Jumalan lahja ja Hänessä ovat ja Häneen ovat kaikki nuo suuret ja ihmeelliset siunaukset kätketty.  Keskittykäämme siis kaikessa aina ensisijaisesti Häneen. Lahjat ovat suurenmoisia mutta itse lahjan antaja on vielä suurenmoisempi, sillä onhan jokaisen hengellisen siunauksen sisältö samalla sen antaja; Hän, joka on kuollut puolestamme, jotta me saisimme elää.

-Lauri Lehtinen