MIETTEITÄ EFESOLAISKIRJEESTÄ  6

Jumalan, meidän Isämme ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille Ef.1:2

ARMO JA RAUHA

Tervehdyksessään Paavali yhdistää vanhan ja uuden. Vanhaan juutalaisuuteen tervehdykseen ”shalom”, rauha, hän yhdistää sanan ”armo”, luoden näin uuden kristillisen tervehdyksen. Näin tämä tervehdys on enemmän kuin vain tavallinen arkinen tervehdys. Tähän tervehdykseen on sisälletty nimen omaan  se armo ja rauha, jonka Jumala vapaasti lahjoittaa Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.

Isä ja Poika ovat taivaallisen armon ja rauhan lähde. Jos mitä, niin näitä kahta asiaa syntiin langennut maailma tarvitsee ja kaipaa. Juuri tätä Jumala laupeudessaan ja rakkaudessaan tahtoo antaa ja jakaa. Valitettavasti niin usein näitä etsitään vääristä paikoista. Valitettavan usein ne myös torjutaan, kun niiden lähteeksi paljastuu Jumala. Kuitenkin todellisen armon ja rauhan lähde kätkeytyy ainoastaan ja vain kolmiyhteiseen Jumalaan.

Armoa ja rauhaa Paavali toivottaa kirjeensä lukijoille. Jumalan lapsina nämä ovat jo tästä armosta ja rauhasta osallisia.  Jumalan kansan armon ja rauhan tervehdyksenä se viestittää Jumalasta kaiken hyvän lähteenä sekä välittää sitä kaikkea hyvää, mitä tuo tervehdys pitää sisällään. Kun toivotamme toinen toisillemme tätä, olkoon sitten epäuskoinen tai uskovainen, haluamme lähimmäisemme olevan osallinen Jumalan armosta ja rauhasta sekä vahvistuvan että kasvavan siinä.

Kaikki me tarvitsemme armoa. Tarvitsemme armoa toinen toisiltamme, yhteiskunnaltamme ja ennen kaikkea ja aivan ensisijaisesti Jumalalta. Se, joka on nähnyt pienenkin pilkahduksen Jumalan pyhyydestä ja omasta syntisyydestään ja synneistään, tajuaa tämän. Ihmisen syvin hengellinen kriisi on painiskelua juuri tämän asian kanssa. Miten minä syntinen löydän armollisen Jumalan? Kuinka Jumala voi tai voisi olla armollinen juuri minulle, tällaiselle, syntiselle?

Syntinen ja Jumalan armo kohtaavat toinen toisensa Jeesuksessa! Jumala on armon lähde, Jeesus on sen välittäjä ja Pyhä Henki sen kirkastaja. Niinpä esim. virsikirjamme armo-osio on otsikoitu ”Jumalan armo Kristuksessa”. Ilman Jeesusta olemme ilman armoa, syntiimme, syyllisyyteemme ja tuomioomme sidottuja.  Vasta Jeesuksessa olemme armahdettuja ja vapautettuja Jumalan lapsia.  Tämän taivaallisen armon osallisuudesta kertoo Paavalin tervehdys. Se todistaa ja tunnustaa olevansa siitä osallinen ja tahtoo tällä armolla siunata tervehdyksensä kohdetta ja näin välittää sitä kaikille ja kaikkialla.

Armo pitää sisällään ansiottomuuden. Sitä ei siis voi ostaa eikä ansaita. Armon sisältöä on oivallisesti kuvattu ”armon aakkosilla”.

                      A: Ansioton

                      R: Rakkaus

                      M: Minun

                      O: Osakseni

Huomatkaamme: Minun osakseni!

Eipä siis ihme, että yksi maailman tunnetuimmista kristillisistä lauluista ylistää juuri Jumalan armoa:

                    ”On armo suuri ihmeinen, se muutti sydämen

                    Mä kuuro sokea, sain ihmeen kokea, nyt kuulla nähdä voin.

                     Tää armo poisti tuomion, toi rauha tuntohon.

                     Sen hetken muistan ain, kun Herran armon sain, nyt siihen luotan vain”.

                                                                              (Amazing Grace, John Newton)

Paavali todistaa omasta yllättävästä kokemuksestaan kohdattuaan Jumalan armon: ”Minulle, kaikista pyhistä vähäisimmälle, on annettu se armo, että saan julistaa kansoille sanomaa Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta” (Ef.3:8). Tähän yhtynee jokainen armon saanut, sen löytänyt ja sitä kokenut. On suuri Jumalan armo, että saa todistaa Jumalan armosta. Ihmeellinen on Jumalan armo!

Tarvitsemme myös rauhaa eli sovintoa Jumalan kanssa. Ilman tätä rauhaa Jumalan kanssa olemme tuhoon tuomitut, synneissämme kadotetut. Mutta tarvitsemme myös rauhaa itsemme ja omantuntomme kanssa, rauhaa toinen toisemme ja kansankuntien välillä sekä rauhaa ympäristön eli luomakunnan kanssa.  Kaikki tämä sisältyy siihen rauhaan, jonka Jumala tahtoo antaa synnin kourissa painiskelevalle ihmiskunnalle ja omien painojensa kanssa kipuilevalle yksityiselle rääkkääntyneelle ja ahdistuneelle sielulle. ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat älkääkä vaipuko epätoivoon”, lupaa Jeesus (Jh.14:27). Tätä rauhaa julisti taivaallinen enkelikuoro Jeesuksen syntyessä. ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa” (Lk.2:13). Tuleva messiaaninen eli ns. tuhatvuotinen valtakunta on oleva rauhanvaltakunta eli täysin toisenlainen kuin tämän langenneen ihmissuvun menneet, nykyiset ja tulevaiset valtakunnat.

Päästessämme rauhaan Jumalan kanssa saamme kokea ihmeellisen vapautuksen ja omantunnon rauhan.  Se, joka on kokenut tämän, ei voi löytää tarpeeksi sanoja kuvatakseen tyhjentävästi tätä kokemusta. Siitä voi vain haltioituneena, täynnä ihmetystä, iloita, kiittää ja ylistää. Voithan sinäkin?

-Lauri Lehtinen