Tyrvään kirkon alttaritaulu.

7. LUKU - KRISTUKSEN TAIVAASEEN ASTUMINEN JA TAKAISIN PALUU

 

MINÄ USKON JEESUKSEEN KRISTUKSEEN, JOKA ASTUI YLÖS TAIVAISIIN, ISTUU JUMALAN, ISÄN KAIKKIVALTIAAN, OIKEALLA PUOLELLA JA ON SIELTÄ TULEVA TUOMITSEMAAN ELÄVIÄ JA KUOLLEITA

LÄHETYKSEN AIKA

Jeesuksen taivaaseen astuminen aloitti uuden aikakauden Jumalan maailmanhistoriallisessa pelastussuunnitelmassa ja ”maailmanjärjestyksessä”.  Tätä voitaisiin kuvata 5 L-kirjaimen vaiheena: luominen - lankeemus – lunastus – lähetys – luominen (uusi luominen). Tästä alkoi lähetyksen aikakausi.

Jeesuksen taivaaseen astuminen päätti Hänen näkyvän läsnäolonsa täällä maan päällä. Hän oli täyttänyt sen tehtävän, jota varten Hän oli syntynyt ihmiseksi, elänyt ihmisen elämän ja kuollut rikolliseksi syytettynä häpeällisen kuoleman, vaikka kukaan ei ollut pystynyt osoittamaan häntä syylliseksi mihinkään syntiin. Eräässä mielessä hän oli kuitenkin Golgatan kummun keskimmäisellä ristillä riippuessaan maailman suurin rikollinen ja pahantekijä. Olihan näet koko maailman synti laskettu siinä hänen harteilleen ja hänen kannettavakseen.

Pääsiäisaamun ylösnousemus ja (helatorstain) taivaaseenastuminen julistavat syntien sovituksen ja lunastuksen tulleen täytetyksi ja Isän hyväksymäksi.  Ylösnousemus ja taivaaseen astuminen on voittajan taivaaseen astuminen. Nyt Hän uskontunnustuksemme mukaan istuu Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella. Toisin sanoen, hän palasi siihen asemaan, jossa hän ennen ihmiseksi syntymistään oli.

Viime sanoinaan ennen taivaaseen nousemistaan Jeesus antoi seuraajilleen kuninkaallisen käskyn ja tehtävän: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti” (Mt.28:18-20). 

Taivaasta käsin Hän nyt johtaa Jumalan valtakunnan etenemistä ja leviämistä ts. lähetyskäskyn/tehtävän toteutumista täällä maan päällä. Jumalan valtakunta leviää ja vaikuttaa evankeliumin sanan ja Pyhän Hengen voiman kautta. Tätä aikaa kutsutaan lähetyksen aikakaudeksi, joka päättyy Kristuksen toiseen tulemukseen.

Seurakuntansa eli häneen uskovan yhteisön kautta Jeesus tahtoo osoittaa, mitä on Jumalan hallinta maan päällä. Jumalan valtakuntaan kutsutaan uskon kautta ja sitä eletään uskossa Jeesukseen ja siinä toimitaan Jumalan sanan mukaan. Jumalan valtakunnan valoa ja elämää tuovat voimat ilmenevät näin seurakunnan kautta. Näin Herra murtaa epäuskon ja pimeyden valtojen voimaa. Aina siellä, missä Jumalan sana leviää, siellä leviää Jumalan valtakunta ja ihmisiä pelastuu iankaikkisesta kadotuksesta iankaikkiseen elämään.

JEESUS TULEE TAKAISIN

Samassa yhteydessä, jossa meille kerrotaan Jeesuksen taivaaseen astumisen tapahtumista, luvataan Hänen takaisin paluunsa. Opetuslasten katsoessa Jeesuksen häviämistä näköpiiristään tapahtui jotakin kummallista: ”Heidän vieressään seisoi yhtäkkiä kaksi valkopukuista miestä. Nämä sanoivat: Galilean miehet, mitä te seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän” (Ap.t.1:10). Tällä haavaa tämän lupauksen antamisen ja täyttymisen välillä on kulunut jo n. 2000 vuotta. Kristikunta ei kuitenkaan epäile hetkeäkään, etteikö ko. lupaus eräänä päivänä toteutuisi kirjaimellisesti. Kun Jeesus tulee, Hän ilmestyy silloin kaikessa kunniassaan ja kirkkaudessaan, herrain herrana ja kuningasten kuninkaana.

Odotamme Jeesusta

Koko kristillisen kirkon olemassaolon aikana jokainen Jeesukseen uskova sukupolvi on odottanut Jeesuksen takaisintulon hetkeä. Voimmekin todeta, että Jeesuksen paluun odottaminen on elävän seurakunnan tunnus. Se innoittaa meitä sekä valvomaan että palvelemaan Jumalaa ja lähimmäisiämme.

Kun Jeesus tulee, silloin elossa olevat kristityt   temmataan häntä vastaan. Silloin saamme olla aina Herran kanssa. Tällä toivolla ovat kristityt lohduttautuneet ja lohduttaneet toinen toistaan jo liki parin vuosituhannen ajan. (1Tess.4:13-18). On siis oleva yksi kristillinen sukupolvi, joka ei tule kohtaamaan kuolemaa ennen kuin näkevät Vapahtajansa.

Jeesus aloitti ns. jäähyväispuheensa lohdutuksen ja toivon sanoilla, jotka liittyvät Hänen takaisin paluuseensa: ”Älköön teidän sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen” (Jh.14:1-3).

Näistä Jeesuksen sanoista kuultaa Hänen suurin toivonsa ja halunsa nähdä jokainen Hänen verellään ostettu sielu kerran taivaassa. Itse asiassa Jeesus haluaa tätä syvemmin, puhtaammin ja hartaammin kuin me vajavaiset, lankeavat ja heikot kilvoittelijat sitä haluamme. Meidän rakkautemme ja Taivas-toivomme on niin häilyvää ja epätasaista mutta Jeesuksen rakkaus meitä kohtaan on aina yhtä suuri ja syvä. Vaikka me olemme usein uskottomat, pysyy hän kuitenkin aina uskollisena.

Jeesuksen ja seurakunnan suhdetta kuvataan Raamatussa morsiamen ja sulhasen välisenä suhteena ts. molemminpuolisena rakkaussuhteena.  Sulhanen on lähtenyt ”kaukaiseen maahan” mutta on luvannut palata takaisin ja silloin vietetään iloista hääjuhlaa. Morsian odottaa uskollisesti sulhastaan ja kaipaa olla Hänen kanssaan.  Kun huuto ”ylkä saapuu!” kaikaa, silloin tuo kaipuu täyttyy. Jos seurakunnan rakkaus säilyy puhtaana, säilyy myös Herran tulemuksen odotus elävänä ja innokkaana. Siksi siis jokainen kristitty sukupolvi odottaakin uskossa, toivossa ja rakkaudessa Jeesuksen tulevan tänään!

Vapautuksemme

Jeesus puhuu useista tulemuksensa merkeistä. Hän liittää niiden tapahtumiin lohdutuksen ja toivon näköalan: ”Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä” (Lk.21:28). Tuo aika on oleva suuren ahdistuksen ja vaivan aikaa. Elämä ei ole helppoa kenellekään. Kristityt kuitenkin tietävät jotakin sellaista, joka on epäuskoiselle maailmalle pimennossa ja salattu. He tietävät, että Jeesus on tulossa ja se merkitsee Jumalan kansalle suurta vapautusta.

Jumalan kansa vapautetaan silloin tämän maailman ahdistuksista, vihasta ja vainoista. Mitä lähemmäksi Jeesuksen takaisin tuloa mennään, sitä toivottomammaksi maailman tila muuttuu. Kristityillä on kuitenkin tämä toivo; Jeesus tulee ja aika muuttuu. Jumalan valtakunta ilmestyy ja Jumalan kansa saa periä ”luvatun maan”.

Jumalan kansa vapautetaan silloin myös tämän ajan siteistä ja kahleista. Silloin Kristuksessa kuolleet nousevat myös. Siinä hetkessä Jumalan lapset kirkastetaan. Kuolleet pukeutuvat kuolemattomuuteen uudessa ylösnousemusruumiissa, joka on Kristuksen ylösnousemusruumiin kaltainen (1 Kor.15:50-58). Silloin jätämme lopullisesti tämän synnin ja kuoleman ruumiin (Rm.6:6, 7:24). Se ei enää koskaan kiusaa eikä vaivaa meitä.

Meidät vapautetaan myös kaikesta pahasta. Isä meidän rukous ”päästä meidät pahasta” saa tuolloin lopullisen täyttymyksensä. Paholaisella ei tuon jälkeen ole enää mitään otetta, tarttumapintaa, valtaa tai sijaa meihin ja meissä. Hän ei enää ikinä voi meitä kiusata eikä vaivata.

JEESUKSEN TULEMUKSEN MERKKEJÄ

Kuten jo totesimme, jokainen kristitty sukupolvi on odottanut Jeesusta tulevaksi omana elinaikanaan. Samoin jokainen kristitty sukupolvi on nähnyt omassa ajassaan Raamatussa ilmoitettujen lopunaikojen merkkien täyttymyksen. Esim. Luther oli varma, että Jeesus tulee takaisin hänen elinaikanaan. Niin nykyisetkin kristityt näkevät näiden merkkien täyttyvän silmiensä edessä. Emme voi sataprosenttisesti sanoa, että nämä tapahtumat, joita Raamattu kuvaa, ovat juuri niitä, jotka ilmoittavat Jeesuksen tulemuksen olevan oven edessä. Ne voivat olla mutta voi olla, että vielä 50 vuoden jälkeen kristityt näkevät ko. merkkien toteutuvan vieläkin täydellisimmin omana elinaikanaan. Maailmanhistoria näyttääkin toistavan itseään ja sukupolvi sukupolven jälkeen samat asiat toistuvat yhä laajemmin ja suuremmassa mittakaavassa.

  1. Luonnonmullistukset, kosmiset ilmiöt ja nälänhädät (Mt.24:6-7)
  2. Mellakat, kansanryhmien väliset taistelut ja valtakuntien väliset sodat (Mt.24:6-7)
  3. Eksytykset ja väärät Kristukset (Mt.24:4, 11, 23-25). Nämä valhe Kristukset ja väärät profeetat tekevät suuria tunnustekoja ja käyttävät Jeesuksen nimeä (Mt.7:21-23) mutta eivät tunnusta ja opeta Raamatun Jeesusta. Uskontunnustuksemme on luja tukipuu arvioidessamme aikamme julistusta ja mahdollisia eksytyksiä ja lopunajan ”suurten apostolien” toimintaa ja elämää.
  4. Luopumus kristillisestä uskosta (Mt.24:10, 2 Tess.2:3ss). Parin viimeisen vuosikymmenen aikana olemme nähneet vanhoissa, vakiintuneissa ja suurissa perinteisissä kirkkokunnissa liberalismin nousun ja luopumisen uskontunnustuksemme kirjaimellisesta tulkinnasta ja Raamatun arvovallan kyseenalaistamisen.
  5. Kristittyjen vainot (Mt.24:9, 2Tim.3:12). Kristinuskon kolme ensimmäistä vuosisataa olivat myös toinen toistaan seuranneiden vainoaaltojen historiaa. Eivät vainot toki siihen loppuneet vaan koko kristillisen kirkon historiaa ovat aina sävyttäneet jonkinasteiset vainot ja vihanpito. Jeesuksen tulemuksen alla vaino näyttää jälleen saavuttavan globaaliset mittasuhteet. Tänään elämme lukumääräisesti kaikkein laajinta vainonaikaa. On todettu, että juuri nyt yli 260 miljoonaa kristittyä kokee vakavaa vainoa (huom. sana ”vakavaa, lievemmän vainon alla on lisäksi miljoonia ja taas miljoonia). Päivittäin keskimäärin kahdeksan kristittyä surmataan ja 23 raiskataan uskonsa tähden. Joka viikko keskimäärin 182 kirkkoon tai kristittyjen rakennukseen  sekä 102 kristityn kotiin tai yritykseen hyökätään. Joka kuukausi keskimäärin 309 kristittyä vangitaan epäoikeudenmukaisesti uskonvakaumuksensa perusteella (World Watc List, Open Doors).
  6. Pahuuden räjähdysmainen kasvu (Mt.24:37). Jeesus puhuu paluunsa edeltävän ajan olevan verrannollinen Lootin aikaan ennen Jumalan tuomiota vedenpaisumuksen kautta. Tuona aikana ihmiskunnan ajatusten ja pyrkimysten kerrotaan olevan kauttaaltaan pahoja (1Ms.6:5) ja maan olevan täynnä väkivaltaa (1Ms.6:13). Tämä on siis oleva maailman tila ennen toista globaalia tuomiota eli Kristuksen ilmestymistä. Paavali kuvaa lopunajan ihmiskuntaa seuraavasti: ”Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa, he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. Karta sellaisia!” (2Tm.3:1-5). Tuntuuko tutulta?
  7. Pahan inkarnoituminen. Paavali puhuu laittomuuden ihmisestä, jonka Kristus on tulemuksellaan surmaava (2Tess.2:1-12). Ilmestyskirja kertoo lohikäärmeestä (perkeleestä), ensimmäisestä pedosta ja toisesta pedosta (Ilm.13, 16:13). Tässä näemme paholaisen matkivan Jumalaa eli ns. pahuuden kolminaisuuden. Lohikäärme on siis perkele (isä), ensimmäinen sen valtaa käyttävä peto laittomuuden ihminen, josta käytetään nimitystä antikristus (poika) ja toinen peto on väärä profeetta (henki), joka saa aikaan pedon kuvan kumartamisen ja sen merkin/luvun vastaanottamisen. Lopun aikana näemme siis sekä antikristuksessa että väärässä profeetassa pahuuden inkarnoitumisen, ruumiillistumisen ja pahan globaalisen vallan. Saatana saanee jumalallisen vallan ja saa hetken luulla olevansa tämän maan jumala. Juuri kun pahuuden mitta on täysi ja sillä näyttää olevan rajaton valta ja mahti, Kristus ilmestyy. Ilmestyskirjan suuri sanoma onkin, että lopulta Kristus voittaa ja tulee tuomitsemaan kaiken pahan ja jakaa oikeudenmukaisen tuomion tämän maailman ruhtinaille ja pimeyden valloille.

JEESUS TULEE, OLETKO VALMIS?

Kaiken tämän valossa meille annetaan rohkaisu ja kehotus: ”Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee. Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun, niin ovenvartijan hän käskee valvoa. Valvokaa siis, sillä te ette tiedä koska talon herran tulee: illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa. Hän tulee äkkiarvaamatta – varokaa siis, ettei hän tapaa teitä nukkumasta. Minkä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa!” (Mk.13:33-37).

Päätämme Ilmestyskirjan viimeiseen lukuun ja sen viimeisiin jakeisiin, joissa meille on talletettu ylösnousseen Jeesuksen viimeiset sanat: ”Tämä on tosi, minä tulen pian.” Tähän Ilmestyskirjan näkijä, apostoli Johannes, vastaa: ”Aamen, Tule, Herra Jeesus!” Onhan tämä meidän vastauksemme Vapahtajamme meille antamaan viimeiseen lupaukseen ja vakuutukseen?!

PS. Jeesuksen toinen tulemus ei ole vielä ns. maailmanloppu. Kirjaimellisen Raamatun tulkinnan mukaan tapahtuu vielä seuraavaa.

  1. Jeesus asettuu Jerusalemiin, kansat tuomitaan ja hänen kirkastetut pyhänsä hallitsevat hänen kanssaan (Ilm.20:4, 1Kor.6:2-3, 2Tim.2:12)
  2. Ns. tuhatvuotinen valtakunta, rauhan ja levon valtakunta perustetaan. Saatana sidotaan. Miekat taotaan auroiksi. Maa puhdistuu saasteistaan ja ihmiskunta saa kokea Jumalan valtakunnan elämää (Ilm.20, Jes.11, 65:17ss. Miik.4).
  3. Tuhannen vuoden jälkeen saatana vapautetaan ja hän saa aikaan ihmiskunnassa viimeisen kapinan ja apokalyptisen sodan Kristusta ja hänen seuraajiaan vastaan (Ilm.20:7-9)
  4. Saatana ja hänen joukkonsa tuhotaan. Seuraa kaikkien ylösnousemus ja viimeinen tuomio. Taivaassa avataan elämänkirja, jossa ovat kaikkien Jumalan pelastettujen nimet. Jos jonkun nimeä ei löydy tuosta kirjasta hänen tuomitaan sinne, jossa paholainenkin on eli kadotukseen (Ilm.20:9-15).
  5. Nyt luodaan uusi taivas ja uusi maa. Taivaallinen Jerusalem ilmestyy ja lunastetut palvelevat ja kiittävät Jumalaa ja Karitsaa heidän edessään, näkevät heidän kasvonsa ikuisesti ja kaikki heidän kyyneleensä pyyhitään ikuisiksi ajoiksi (Ilm.21-22),

Tuhatvuotinen valtakunta on teologien keskuudessa kiistanalainen kohta. Useat tulkitsevat sen symbolisesti, eivät kirjaimellisesti. Jos se on symbolinen, silloin Kristuksen toinen tulemus on yhtä kuin maailmanloppu ja viimeinen tuomio ja uuden taivaan ja maan luomisen alkusoitto. Tämän kirjoittaja pitäytyy tuhatvuotisen valtakunnan kirjaimelliseen tulkintaan. Aika näyttää.