Tunturikeimiö 23.2.- 2.3.2013

Aamulla pirteän aamuherätyksen jälkeen revohkamme suuntasi aamu pisujen/pasujen saattelemana aamiaispöytään. Rehvakkaan ruokailun jälkeen lapsoset kirmasivat intoa piukassa oppitunneille. Siellä he aktiivisesti ottivat osaa opetukseen, eivätkä häirinneet liikaa Salme-opea. Mielenkiintoisen opiskelupläjäyksen perään oli mukava ahtaa lisää ruokaa mahaan. Nuorisoa vaivasi hirveä hinku pysytellä sisällä, ja jouduimme potkimaan heidät hankeen laskemaan mäkeä. Lopunpäivää muksut kuuntelivat Artsa-papin oppeja, ja päivällisen jälkeen he joutuivat vielä kerran keskittymään isosten pitämillä raamis-oppitunneilla.

Illantullen Lapin Sauna&Avanto OY opetti rohkeimmille avantouinnin niksit ja temput, muutama rohkelikko otti mittaa toisistaan ja uida pulauttivat piskuisen avantomme ympäri. Taisi se pappikin siellä käydä kastautumassa.

Loppuillan huipennus, Iltaohjelma, sekä vähän myöhempi iltahartaus saivat koolle koko leirin porukan ja yleisöennätys tuli näin iloisesti rikottua. Iltaohjelmassa isoset yrittivät naurattaa leiriläisiä, ja kyllä meidän huonot sketsit kuulijakuntaan upposivatkin paremman puutteessa. Iltahartaus hiljensi ja rauhoitti leiriläiset tulevan yön uneksimisiin, sekä seuraavan päivän Levin lasketteluriehaan. Lopuksi isoset lauloivat tuutulaulun jo-sängyssä odottaville leiriläisille.

TL;DR: (too long, didn`t read) Kaikki kunnossa, kukaan ei ole kadonnut vielä. Lisäksi lapsenne viihtyvät mukavasti Lapin ankarissa plussakelin oloissa.

Raapustukset/riipustukset kirjoitti Isosjesse yön pikkutunneilla.

Aamulla ripariväki heräsi hyvin virkeänä uuteen päivään. Riparilaisten kasvot suorastaan hohtivat, sillä olihan vuorossa ensimmäinen päivä Levin rinteissä. Ja kuulemma odotus palkittiinkin. Rinteistä selvittiin ilman suuria onnettomuuksia, ja keskustelua syntyi jo ylihuomenna odottavasta seuraavasta rinnepäivästä. Jarkko totesi laskettelun olleen nättiä ja Saarakin oli sitä mieltä, että Levillä oli kivaa. Päivällä saimme nauttia Marian kappelissa jumiksesta. Sairaustapausten vuoksi isosten ”laskettelupäivä” ei ollut niin mukava, mutta kaikesta selvisimme.

Ilta koostui raamiksesta, leikkimisestä, ehtoollispikareiden teosta ja hartaudesta. Vikke kertoi myös saunan olleen jees. Ilta sujui leppoisasti ja kaikilla tuntui olevan mukavaa osalla valokuvauksen, osalla kortinpeluun avulla. Sanna sanoi pitävänsä erityisesti lautapeleistä ja eilisen pulkkamäki oli ollut monen mielestä mukava. Reetta tiivisti mietteensä näin ”on ihan kivaa”.

Jenna-isosta kuvailtiin kutakuinkin näin: puhuu ainakin tarpeeks ja hänen pitäisi juoda enemmän maitoa. Maitoa en lupaa lisätä, mutta paasausta kyllä.

Heräsimme klo 8 aamulla ja sitten aamutoimille! Aamutoimien jälkeen söimme maukasta aamupalaa, jota emäntämme oli meille laittanut. Aamupalan jälkeen oli jumalanpalvelus pitkäperjantaista, jonka Iidan ryhmä meille piti. Jumalanpalveluksen jälkeen oli pieni tauko ja sitten nokka kohti oppituntia, jossa kerrottiin ristiinnaulitusta Jeesuksesta. Ryhmäläiset olivat oppineet, että Jeesus oli kuollut hitaasti ja tuskallisesti ristillä meidän syntiemme tähden. Tunnin jälkeen menimme taas syömään, ruokana oli kalakeittoa. Ruuan jälkeen taas oppitunnille ja sen jälkeen lähdimme kiipeämään tunturille.

Kiipeäminen oli raskasta ja lumista. Riparilaiset eivät matkasta kovin paljon pitäneet, sillä matkan jälkeen kaikkien vaatteet ja kengät olivat aivan lumiset ja märät. Mutta kuitenkin lumihangessa tehtyjen kiertelyjen ja kaartelujen jälkeen kaikki selvisivät hengissä takaisin leiripaikkaamme, jossa menimme kotaan paistamaan makkaraa ja juomaan kahvia ja teetä.

Ja sitten vaihteeksi menimme oppitunnille, jonka Salme piti meille avioliitosta. oppitunnin jälkeen menimme (taas…) syömään, ja tällä kertaa ruokana oli lihapullakastiketta ja perunamuusia. NAM!!

Raamiksessa meidän ryhmällä oli TOOOOSI hauskaa! Oskari myös suttasi naamansa ja kätensä sinisellä tussilla!(:

Kokonaisuudessaan päivä oli raskas, väsyttävä ja luminen, mutta löytyi sitä hauskuutta illalla raamiksesta ja isosten valmistamasta iltaohjelmasta. Nukkua vaan ei saanut tarpeeksi!

Päivä pärähti käyntiin majotusrakennus Kiepin puolella mukavasti reippaalla aamukonsertolla, joka myöhemmin saikin suuria kehuja korkeiden sulosointujensa johdosta. Superaamupalan jälkeen osallistuttiin Jessen ryhmän jumalanpalvelukseen, jossa kaikki sujui oikein mallikkaasti loppuvirttä myöten.

Aamupalan ohessa oltiin pakattu jättisämpylät laukkuihin ja koitti hetki, jolloin oli aika lähteä kohti laskettelukeskus Yllästä. Kaikki hyvin siihen asti, kunnes majarakennuksista ulos astuttaessa huomattiin, että lumi-, tuuli- ja sumutaso oli niin korkealla, että eteensä ei nähnyt yli kymmentä metriä.

Päätettiin kuitenkin lähteä ja päämäärässämme, toki pienten kommellusten jälkeen kaikki kääntyi kuitenkin parhain päin ja laskettelijat pääsivät kuin pääsivätkin jopa oikealle puolelle rinteitä ilman suurempia tapaturmia ja bussista myöhästelyjä. Rinteessä (ja Hesburgerissa) kuulemma hyvä meno, vaikka rakas pappimme Ari ”Artsa” Paavilainen kertoikin löytäneensä itsensä keskeltä metsää ja vasta monien kymmenten minuuttien jälkeen kompuroineensa takaisin reitille. Riparilaisten hengaillessa keskenään, isoset (miinus Jenna) pyörivät mm. Jounin kaupassa, Gondol pizzeriassa ja luontokeskus Kellokassa.

Ylläkseltä palattiin hiukkasen aikataulusta myöhässä, joten suuntasimme Hesestä ja pizzeriasta suoraan ruokapöytään, jossa huippuisäntämme laittama muona ja odottelikin syöjiänsä. Suurin osa riparilaisista kertoikin majalle palaamisen olleenkin päivän paras hetki. Kuivat vaatteet ehdottomalla jaetulla ykkössijalla. Ruuan jälkeen oli raamiksen aika, jossa kaikki sujui erinomaisesti. Riparilaiset toimivat aktiivisesti, vaikka nuhakuumetta olikin havaittavissa, ja aikaa jäi jopa ylimääräisille kommelluksille. Sauna-aikaan saunottiin, leikittiin ja istuskeltiin heitellen toisiamme banaanilastuilla.

Aamulla Kiepissä herättiin Idän Ihmeiden sulosointuihin ja Majalla oli Jennan vuoro herättää. Aamupala oli ruhtinaallinen ja siitä leiriläiset suuntas intoa puhkuen oppitunnille. Tällä kertaa me isosetkin osallistuttiin.

Ennen lounasta oli leiriläisillä pientä häslinkiä, kun piti viimeset ulkoläksyt suorittaa. Kaikki kuitenkin selvis kunnialla ja suoraan lounaalta käännettiin bussin nokka kohti Leviä.

Levin jälkeen oli pientä väsymystä ilmassa. Even ja Emman mielestä laskettelemassa oli ollut ”tosi kivaa”. Rebekan mielestä oli kuitenkin ihan kiva palata leiriin opiskelun ääreen.

Täällä Tunturikeimiöllä oli aika railakas ilta. Pikkusista huomas, et karkki oli maistunu ja sokerih Tällä kertaa osa jätti laskettelun väliin, mut onneks keilahalli oli lähellä ja isoset innokkaita kanssapelaajia umala oli kyl päivän sana. Isosten kanssa pelattiin Trivial Pursuitia ja läpsyä. Koitettii myös vakavoitua ja puhuttiin paljon päihteistä ja elämän valinnoista. Salme oli tehny hienon radan jossa eri rasteilla piti pähkäillä päihdejuttuja.

Ohjelmaan kuulu vielä iltajumalanpalvelus ja iltahartaus.

Nojoo päivä oli kokonaisuudessaan tosi erilainen mitä muut päivät. Isosii ja pikkusii jäi harmittaan raamisten ja iltaohjelmien puute tältä päivältä. Ite tykkäsin pannukakusta mitä tänään oli tarjolla. Mun raamisryhmä on ainaki tosi positiivisilla mielillä ollu tähän päivään asti ja Emma kertoili et harmittaa lähtee täältä. Huomenna kuitenki vika päivä ja näi. Käytii tos äsken laulelemassa iltalaulut. Meitsi kiittää ja kuittaa, hyvää yötä Jeesus myötä!! Terveisin Iida Kärki eli tuttavallisemmin Sipe.

Aamulla herättiin haikeana viimeiseen oikeaan päivään. Opiskeluspeciaaliin oli sisällytetty 3.ohjaajamme ainoa oppitunti. Tunnin jälkeen mahaan sujahti makkarasoppa ja jälkiruuaksi lappalainen ylen toimittaja tuli haastattelemaan leiriläisiä sekä isosia. Hetkenkuluttua isäntämme Christian houkutteli haastattelijan sivummalle, ja lapsoset pääsivät viimeiselle opiskelutuokiolle ennen loppukoetta.

Iltapäivällä oppilaat kuumottelivat kokeessa, ja yrittivät tuhertaa tietonsa kristinuskosta paperille mahdollisimman viisaasti. Ja niinhän siinä kävi, että vain 8 oppilasta pääsi kertalaakilla läpi, mutta kyllä muutkin onnistuivat puhumaan itsensä pälkähästä ja konfirmaatio +rippijuhlat ovat todelliset joka tuvassa niin Suodenniemellä kuin Iisassakin. Kokeen jälkeen tuli jymy-yllätys, Christian oli valmistanut aidon poronkäristyksen ja sitä syötiin hartaasti ja maiskutellen. Ruuan jälkeen ankara arki painoi päälle, ja oli aika siivota sotkut pois, sekä pakata liiat tavarat. Illalla oli vielä vuorossa isosten viimeinen IO sekä positiivisuuspiiri. Yöllä hiljennyimme hartauteen ja sittemmin untenmaille.