Kappelin historia

Muinaisen Sastamalan keskus oli Karkku ja alue käsitti koko pohjoisen Satakunnan.  Sastamalasta muodostui useita seurakuntia.  Tyrvää itsenäistyi 1500-luvun alussa, Mouhijärvi vuonna 1639 ja viimeisenä Suoniemi vuonna 1908. Ydinalue Karkku säilyi itsenäisenä seurakuntana vuoteen 2004, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Karkun alueella on kolme kirkkoa: Karkun, Salokunnan ja Sastamalan keskiaikainen  Pyhän Marian kirkko.  

Karkun seurakunnassa tunnetaan nimeltä 25 kirkkoherraa 1350 -luvulta alkaen. Heidän joukossaan on useita merkittäviä Suomen kirkon vaikuttajia ja kirkkoherrat viihtyivät hyvin ja pitkään tässä seurakunnassa. 1800-luvun lopulla  kirkkoherraksi tuli Karl Emil Bergroth ja hänen aikanaan pappilan kotikieli oli ruotsi. Vuonna 1942 kirkkoherran virassa aloitti K.E.(Kaarlo Emil) Rinne. Hän oli tunnettu hyvänä puhujana, jonka kirkolliset ilmoituksetkin herättivät ihastusta koko maassa. Vuonna 1972 astui virkaan Karkun itsenäisen seurakunnan viimeinen kirkkoherra Arto Untamo Jaatinen. Hänen aikanaan lähetyskipinä tarttui ja syttyi, myös partiotoiminta löysi paikkansa seurakunnan työmuotona. Seurakuntien yhdistymisen jälkeen Arto Jaatinen jatkoi vielä kappalaisena vuoteen 2007 asti.

Toukokuun alusta 2013 Karkun kappalainen Anne Kauppinen siirtyi Kälviälle kappalaiseksi. Vaikka virkaa ei toistaiseksi laiteta auki, niin saamme papiksemme Reijo Ylimyksen, joka on tuttu kolmen vuoden takaa.