Historia

 

Laajemmin Sastamalan seurakunnan historiasta voit lukea  alla olevasta linkistä.

Sastamalan seurakunta 24052020| Arja Valtonen (pdf-tiedosto)

 

Hautakivi, joka merkitsee Sastamalan alueen ensimmäisten kristittyjen hautaa. Sastamalan seurakunnan historia ulottuu keskiajalle ja suureen Sastamalan kirkkopitäjään.

Sastamalan seurakunta kuuluu 1.1.2020 alkaen Tampereen hiippakuntaan. Matkaa Tampereelle on noin 50 km. Jäseniä seurakunnassa on runsaat 17 000 ja työntekijöitä reilut 60.

Seurakunnan historia ulottuu keskiajalle ja suureen Sastamalan kirkkopitäjään. Sastamala mainitaan historiankirjoissa ensimmäisen kerran 1328 piispa Pentin kirjeessä. Kaikesta päätellen kirkko oli toiminut alueella jo pitkään. Sastamalan Pyhän Marian kirkossa, "äitikirkossa", on hautakivi vuodelta 1304 ja kastemalja jopa vanhemmalta ajalta. Tyrvään seurakunta itsenäistyi tästä muinaisesta kirkkopitäjästä omaksi seurakunnaksi noin vuonna 1520. Samoihin aikoihin valmistui Tyrvään Pyhän Olavin kirkko.

Monet kylät ja pitäjät ovat ajan saatossa irtautuneet ja itsenäistyneet omiksi seurakunnikseen. Historian pyörä alkoi pyöriä toiseen suuntaan 1.1.2004, jolloin Tyrvään ja Karkun seurakunnat yhdistyivät Vammalan seurakunnaksi. Vuoden 2007 alussa Suodenniemen seurakunta liitettiin Vammalan seurakuntaan.

Seurakunta laajeni entisestään 2009 alusta, kun Vammalan, Mouhijärven, Kiikan ja Keikyän seurakunnat yhdistyivät kuntaliitoksen myötä uudeksi Sastamalan seurakunnaksi. Lisäksi vuoden 2013 alusta Kiikoisten seurakunta liittyi Sastamalan seurakuntaan.

Etelä-Tyrvään, Karkun, Kiikan, Kiikositen, Keikyän, Mouhijärven ja Suodenniemen kappeliseurakunnat ovat nykyisin Sastamalan seurakunnan osa-alueita, joilla on oma pappi ja johtokunta. 

Sastamalan seurakunnalla on yksitoista kirkkoa. Näistä kaksi ovat 1400-luvulla rakennettu Sastamalan keskiaikainen kirkko ja 1500-luvun alussa rakennettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Seurakunnan pääkirkko on Vammaskosken rannalla sijaitseva kaksitorninen Tyrvään kirkko, joka on valmistunut vuonna 1855. 

Herätysliikkeistä on eniten vaikuttanut evankelisuus, mm. kirkkoherra Johannes Bäckin kautta, sekä viime vuosikymmeninä ns. viides herätysliike.

Lähetystyö on ollut perinteisesti yksi seurakunnan vahvoista työmuodoista, viime vuosina myös lapsi- ja nuorisotyö. Talkootyöllä on pitkät perinteet. Pyhän Olavin kirkon hyväksi tehty talkootyö on tunnustettu koko Suomessa.

Sastamala on kirjakaupunki. Suomen vanhin tunnettu kirja on löydetty seurakunnan kätköistä.

Sastamalan seurakunta