RUKOUKSEN TIE

Rukoilkoot kaikki palvelijasi sinua hädän hetkellä Ps.32:6

Psalmimme on koskettava ja henkilökohtainen kuvaus langenneesta, joka on kohtasi syntinsä ja syyllisyytensä. Tässä kamppailussa hän lopulta löysi Jumalan armon. Tämän johdosta hän tahtoo julistaa kaikille, että sama armo, jonka hän sai kokea, on jokaisen syntisen löydettävissä. Hätä johti hänet rukoilemaan armoa ja anteeksiantamusta ja Jumala vastasi hänelle anteeksiantamuksella ja elämän uudistuksella.

On varmastikin itse kunkin henkilökohtainen kokemus, että hädän hetkellä sydämemme vaistomaisesti kääntyy Jumalan puoleen.  Tätä ei koeta vain ns. hurskaiden ja jumalisten ihmisten elämässä vaan aivan yleisesti. Kaikkialla maailmassa rukoillaan hädän hetkellä. Kysymys kuuluukin; ketä rukoillaan? Ihmissydämeen on istutettu myötäsyntyinen tarve kääntyä hädän hetkellä itseään suuremman ja korkeamman voiman puoleen. Meillä Suomessa, joka on ollut yksi maailman kristillisimpiä maita, kristillinen opetus ja kasvatus on näihin aikoihin asti juurruttanut mieliimme tämän syvän totuuden, että viimeistään hädän hetkellä voi ja saa turvata elävään ja todelliseen Jumalaan.  Jumalaan, joka on ilmoittanut itsensä kuten kristinoppimmekin toteaa: ”Jumala kohtaa meidät luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa. Hän puhuu meille omassatunnossamme. Mutta erityisesti Jumala ilmaisee itsensä meille Pyhässä Raamatussa ja Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa” (§4). Hädän hetkellä tarvitsemme apua ja Daavid kertoo meille, mistä apu löytyy ja kuka on Hän, joka meitä  tahtoo ja voi auttaa.

Edellinen käännöksemme kääntää käsittelemämme jakeen laajemmin ja antaa lisävaloa siihen, kuinka Jumala ja hänen armonsa voidaan löytää: ”Sen tähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana, jona sinut löytää voidaan.” Kun nyt punomme yhteen nämä kaksi käännöstä niin löydämme kolme keskeistä  näkökulmaa tai teemaa. Ensinnäkin oma tuskamme, ahdistuksemme ja avun tarpeemme. Toiseksi rukouksessa Jumalan puoleen kääntyminen ja kolmanneksi ja oikea-aikainen Jumalan etsiminen.

Jumalan puoleen voi syntinen ja langennut ihminen kääntyä vain silloin, kun Jumala on löydettävissä. Tämä tarkoittaa, ettei Jumalan luokse voida marssia noin vain. Toisaalta Jumala ilmoittaa, että hän on aina vastaanotettavissa, hän kuulee kaikki rukoukset eikä torju ketään luokseen tulevaa. Kysymys onkin siitä, että luonnostamme emme useinkaan tahdo Jumalan eteen edes mennä emmekä myöskään voi astua Jumalan kasvojen eteen omilla ehdoillamme ja omin vaatimustemme. Nämä seikat pitävät meidät luonnostaan erossa Jumalasta.

Jumala kuitenkin tahtoo tulla ”löydettäväksi”. Hän on tehnyt kaiken mahdollisen, jotta voisimme tulla hänen eteensä ja että ylipäänsä haluaisimme tulla. Hän käyttää mitä moninaisempia tapoja, jotta ymmärtäisimme sen, missä elämämme syvin tarkoitus ja suurin ilomme ja onnemme piilee. Raamattu on täynnä Jumalan valitusta siitä, miten hänet on hylätty, ja miten hän etsii ja kutsuu langenneita, eksyneitä ja pois poikenneita yhteyteensä.  Jumalan puolelta ei ole esteitä, esteet ovat meissä ja näitä esteitä Jumala pyrkii murtamaan ja poistamaan. Joskus koviakin keinoja käyttäen.

Aika, jolloin Jumala voidaan löytää, on se aika, jolloin koemme Jumalan kutsua ja jolloin näemme tarvitsevamme Hänen apuaan ja pelastustaan. Aina kun olemme Jumalan ja hänen sanansa vaikutuspiirissä, on se aika, jolloin Hänet voidaan löytää. Se aika on aina NYT-aika. Elämämme ei ole omissa käsissämme. Emme voi tietää, voimmeko huomenna tehdä parannuksen, voimmeko vielä huomenna kääntyä Jumalan puoleen, voimmeko vielä huomenna jättää elämämme Jumalan käsiin jne. Meidän aikamme on siksi aina tänään. ”Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme”, kehottaa heprealaiskirjeen kirjoittaja (4:16, vanha käännös puhuu tässä oikeasta ajasta) ja: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr.4:7). Jeesus kehottaa: ” Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon”(Matt.11:28). Jeesus ei sano, että tulkaa virka-aikana tai huomenna tai ensi viikolla vaan hän tarkoittaa, että tulkaa NYT! Oikea aikaa saada osakseen Jumalan armo ja syntienanteeksiantamus on meille aina nyt. Juuri nyt saamme olla Jumalan omia, Jumalan lapsia, taivaan perillisiä. Juuri nyt meitä kehotetaan uskomaan, vastaan ottamaan, rukoilemaan, pyytämään, anomaan, tunnustamaan, iloitsemaan ja riemuitsemaan.

Voimme löytää Jumalan vasta kun Jumala ensin löytää meidät. Muistan kun itse tulin ns. uskoon 70 luvun alkupuolella. Silloin oli Vammalan seudulla kuten muuallakin nuorisoherätystä. Oma kokemukseni oli voimakas murros, hetkessä tapahtunut kääntyminen Jumalan puoleen ja elämäni antaminen Jeesukselle. Innokkaana nuorena kristittynä todistin tuolloin usein, kuinka minä löysin Jeesuksen. Vuosikymmenten jälkeen olen käsittänyt asian oikean laidan ja nykyisin todistan siitä, miten Jeesus löysi minut. Ellei Jumalan sana pienissä ns. traktaateissa, muiden uskovien nuorten todistukset ja nuorisokokouksessa voimallisesti julistettu Jumalan sana olisi kohdannut minua, en olisi omasta aloitteestani etsinyt Jumalaa ja uutta elämää Jeesuksessa. Minut löydettiin, jotta voisin löytää. Jumala etsi tuolloin yhtä kadonnutta nuorukaista. Se oli Jumalan armoteko. Vanha virsi sanoittaa oivallisesti tämän syvän hengellisen totuuden: ”Muistan päivää autuasta, jolloin Jeesus löysi mun, syntein tähden tuomitun, tilastani kauheasta nosti minut olalleen, otti aivan omakseen” (VK 312:1).  Jumala on se, joka aina toimii ensin.

Meille on annettu suuri siunaus, rukouksen mahdollisuus. Vaikka emme hädässämme voisi tehdä mitään, niin sittenkin voimme rukoilla. Meille on annettu myös suuri lupaus, rukouksen kuulemisen lupaus. ”Sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois”, sanoo Jeesus (Joh.6:37). Synnin haavoittamalle, saatanan pettämälle, maailman ruhjomalle, elämän murheiden ja tuskien alla kipuilevalle on avattu lohdutuksen ja toivon tie, rukouksen tie, joka Jeesuksen luokse vie.


Lauri Lehtinen