Ristiäiset ja kaste

Onnittelemme teitä lahjasta, jonka olette saaneet - lapsi on Herran lahja. Toivotamme hänelle ja teille hyvän Jumalan siunausta.

Äidin ja isän tehtävä on antoisa, vastuullinen ja toisinaan raskas. Hoitakaa tehtäväänne yhdessä, toisianne tukien, ja pyytäkää siihen voimia Häneltä, joka on luonut uuden elämän ja antanut teille lapsen.

Kastekin on lahja. Uskomme, että Jumala on kastejuhlassa läsnä ja antaa suuren lahjan: Jumala antaa kastettavalle anteeksi sen pahan, joka meissä jokaisessa on, ja ottaa lapsekseen. Tahdomme, että lapsemme saavat tämän lahjan ja siksi kastamme heidät.

Lue lisätietoa klikkaamalla haluamasi osa-alueen otsikkoa.

  • Kastejuhlan järjestäminen

    Kastejuhla voidaan järjestää kotona tai kirkossa.

    Kirkkoherranvirastossa käymällä tai soittamalla sinne voi sopia ajankohdan ja esittää toivomuksen papista, joka kastaa lapsen. Pappi ottaa yhteyttä vanhempiin ja mahdollisesti käy kodissa ennen ristiäispäivää. Hänen kanssaan voidaan sopia juhlan yksityiskohdista.

  • Kastepöydälle kuuluu
    • malja, jossa on vettä
    • kynttilä
    • Raamattu
    • pieni liina lapsen pään kuivaamista varten
     

    Yleensä pöydällä on valkoinen liina ja kukkia. Pappi tuo mukanaan toisen kynttilän, kastekynttilän, joka laitetaan myös pöydälle ja sytytetään, kun lapsi on kastettu. Kastekynttilä jää kotiin, ja sen voi sytyttää aina syntymäpäivänä, nimipäivänä tai kastepäivänä.

    Lapsen valkoinen kastemekko kuvaa syntien anteeksisaamista, jonka Jeesus hankki meille ja jonka turvissa kuulumme Jumalalle. Tytön mekkoa koristaa usein vaaleanpunainen rusetti, pojan mekkoa sininen. Tarvittaessa seurakunnalta saa kastemekon lainaksi.

  • Kummit

    Kastettavalla tulee olla vähintään yksi kummi. Kummin tulee olla rippikoulun käynyt ja konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Tämän lisäksi kummina voi olla sellaisen kirkkokunnan jäsen, joka hyväksyy lapsikasteen (esim. ortodoksisen tai roomalaiskatolisen kirkon jäsen).

    Kun vanhemmat pyytävät kummeja lapselleen, he kutsuvat heidät tärkeään tehtävään. Kummin tulisi olla kristitty, joka rukoilee lapsen puolesta, tukee häntä ja omalla esimerkillään kasvattaa häntä kristityksi seurakunnan jäseneksi.

    Kirkkomme kirkkojärjestys kuvaa kristittyä tähän tapaan: Hän osallistuu jumalanpalvelukseen ja ehtoollisviettoon. Hän edistää seurakunnan tehtävän toteuttamista ja noudattaa kristillistä elämäntapaa.

    Kastetoimituksessa lasta voi pitää sylissä toinen vanhemmista, mutta yleensä se on kummin tehtävä.

  • Kastejuhlan kaava
    • Virsi
    • Alkusiunaus ja johdantosanat
    • (Psalmi)
    • Kysymykset tai kehotus
    • Ristinmerkki
    • Rukous
    • Raamatunluku, ainakin evankeliumi
    • Mark 10:13-16
    • Puhe
    • Kastekäsky, Matt 28:18-20
    • Uskontunnustus
    • Kaste
    • (Virsi)
    • Yhteinen esirukous
    • Isä meidän
    • Herran siunaus
    • Virsi
     

    Suluissa olevat voivat jäädä pois.

    Vanhemmat voivat esittää toivomuksen kastejuhlassa laulettavista virsistä. Evankeliumin tai muun raamatunkohdan lukee tavallisesti joku muu kuin pappi, esimerkiksi kummi.

    Vanhemmat, kummit ja pappi voivat laittaa käden lapsen pään päälle siunauksen ajaksi heti varsinaisen kasteen jälkeen. Yhteisessä esirukouksessa rukoillaan lapsen, hänen vanhempiensa, kummiensa, perheensä ja kotinsa puolesta. Tavallisesti kastejuhlassa seistään toimituksen ajan. Pappia voi pyytää tuomaan kastejuhlaan virsikirjoja.

    Kastetun lapsen nimi ilmoitetaan kirkossa kastetoimitusta seuraavan viikonvaihteen sunnuntain jumalanpalveluksessa. Tuolloin lapsen puolesta myös rukoillaan. Jos vanhemmat antavat luvan, kastetun lapsen nimi julkaistaan lehdessä sen jälkeen, kun se on ilmoitettu jumalanpalveluksessa.

  • Kastettu tarvitsee opetusta

    Kasteen yhteydessä vanhemmilta ja kummeilta kysytään, tahtovatko he yhdessä seurakunnan kanssa antaa lapselle kristillisen kasvatuksen, tai heitä kehotetaan tähän.

    Jeesus käski kastaa ja opettaa. Kristillinen kasvatus on elämistä lapsen kanssa niin, että joka päivä turvaudutaan Jumalan armoon ja rakkauteen. Se on Jeesuksesta, hyvästä Vapahtajasta, kertomista, rukoilemaan opettamista ja Jumalan tahdon - sen mikä on oikein ja mikä väärin - opettamista. Jos lapsi ei kuule Jumalasta, joka otti hänet kasteessa lapsekseen, hän hukkaa kasteessa saamansa lahjan. Vanhempien ja kummien esimerkki on tärkeä.

    Seurakunta tahtoo olla tukena tässä tehtävässä: perhekerhoon voi tulla jo pienen lapsen kanssa, päiväkerho ja pyhäkoulu ovat hieman vanhempia lapsia varten.

    Jumalanpalvelus ja etenkin perhekirkko on tarkoitettu kaikille. Näistä voi kysyä lisää kirkkoherranvirastosta.

Seurakunnan kastepuun lehtiä kastemaljan reunoilla.

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen

Kastetilaisuuden kulku vaihtelee sen mukaan, minkä ikäinen kastettava on. Usein kaste tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteessa lapsi liitetään nimeltä kutsuen kristilliseen uskoon ja seurakunnan jäseneksi.

Ristiäisten kulku

Nukkuva vauva aikuisen sylissä.

 

Kaksi kynttilää, kastemalja ja kukkaruukku pienellä pyöreällä pöydällä.