Olen oikeasti sinun isäsi

Diakonissa Marketta Lahdenmaa kirjoittaa adoptiolapsen kokemuksesta.

Miltä mahtoikaan tuntua pikkutytöstä, joka ensimmäisen kerran kuuli toisilta lapsilta, ettei isä ollutkaan isä eikä äiti ollut äiti.  Kuinka kirpaisevalta ja oudolta se mahtoi tuntua?

 Miten voi olla isä, olematta isä, mitä se oikein tarkoittaa. Eihän sellaista voi ymmärtää.

Miltä mahtoikaan tuntua pikkutytöstä, kun ensimmäisen kerran kuuli aikuisen suusta; et ole oikeasti heidän lapsensa ,,olet vain ottolapsi. Mikä ihmeen ottolapsi? Mistä minut on otettu? Ovatko isä ja äiti varastaneet minut.

Miltä mahtoikaan tuntua kouluikäisestä lapsesta, kun alettiin puhua adoptiovanhemmista ja biologisista vanhemmista. Kysyttiin, oletko yhteydessä, tiedätkö heistä , tunnetko sisaruksesi..

Monia kysymyksiä. Pienen lapsen mieli vain ei ymmärtänyt, mitä tällä kaikella tarkoitettiin. Se pieni lapsi ei muistanut muuta kuin nämä yhdet vanhemmat, jotka pitivät huolta, rakastivat ja ottivat syliin, kun oli paha mieli.  Kovasti lapsi yritti ymmärtää. Piti kaikki kysymykset sisällään ja toisinaan istua kyyhötti vintin hämärässä. Siellä oli hyvä olla . Sinne eivät tunkeutuneet ahdistavat kysymykset ja siellä oli helppo uppoutua mielikuvitusmaailmaan.

Kysymykset isästä ja äidistä eivät kuitenkaan jättäneet tuota tyttöä rauhaan. Epäilykset kasvoivat ja tyttö tiesi, että hänen olisi kysyttävä. Hän pelkäsi vastauksia, hän pelkäsi vihaa ja suuttumusta. Eihän hän tahtonut mitään pahaa, kyllähän hän uskoi, mutta miksi ihmiset kysyivät niin outoja.

Pikkutytöstä tuntui, että muut lapset eivät oikein hyväksyneet häntä leikkeihinsä, että hän oli jotenkin erilainen. Hän eristäytyi, eli mielikuvituksensa ja kirjojensa kanssa. Ei hän siitä kärsinyt, hän oli jo aikaa sitten ymmärtänyt, että kirjat olivat hänelle sekä suuri rakkaus että syvä helpotus.

Sitten tuli se päivä, jolloin hän kysyi. Kysyi vaikka sydän pamppaili niin, että oli tulla ulos rinnasta, vaikka korvissa kohisi ja humisi.  Hän vain yksinkertaisesti kysyi:  Isä ja äiti, mitä tarkoittaa ottolapsi, mitä tarkoittaa ettei ole oikea isä ja äiti.

Silloin isä otti syliin, puristi lujasti ja sanoi: Minä olen sinun oikea isäsi aina, mikään ei muuta sitä ja äiti on sinun oikea äitisi aina, mikään ei muuta sitäkään. Me rakastamme sinua, sinä olet meidän pikkutyttömme.

Toki pikkutyttö sai myös kuulla selityksen näille oudoille sanoille ja asioille. Tärkeintä kuitenkin oli isän ja äidin rakkaus.