Mikä on kirkon kanta lapsityövoimaan?

Kirkko ei kannata lapsityövoimaa. Se on hyväksikäyttöä. Raamattu ei suoraan mainitse lapsityövoimaa.

Syynä saattaa olla, että Vanhan testamentin paimentolaiskansat vaelsivat perheenä ja heimoina, ja työ oli elämäntapa. Tapana on kautta historian varmaan ollut, että töihin on ryhdytty sitten kun siihen on kyetty, eli paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin nykyään. Koulutusta tai koulunkäyntiä ei ehkä ole ollut lainkaan. Työn ja muun elämän ja eri elämänvaiheiden erottaminen on aika nuori asia länsimaisessa historiassa.
 
Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kuin orjuutta. Heikompia käytetään hyväksi. Kristillisessä uskossa lähimmäisyys on tärkeä periaate. Kaikki ihmiset ja heidän elämänsä ovat yhtä arvokkaita. Tämä ei näytä edelleenkään toteutuvan tässä maailmassa. Kristillinen kirkko vie eteenpäin sanomaa siitä, että kaikki ovat Luojan luomia ja arvokkaita sellaisina kuin he ovat. Siksi kirkko ei voi kannattaa tai suosia sellaista, mikä pohjautuu toisen ihmisen hyväksikäyttöön, kuten lapsityövoimaa.
 
Käytännössä asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Monissa maissa meidän silmissämme vielä lapset, jotka saavat töitä ovat hyvässä asemassa verrattuna niihin, joilla ei ole kotia, koulua tai toimeentuloa. Olla töissä lapsena voi olla parempi vaihtoehto kuin se mikä muuten on tarjolla. Kirkko toimii kuitenkin oikeudenmukaisen maailman puolesta, jollainen olisi maailma, jossa lapset saavat olla lapsia.