Sivukartta
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Tapahtumat »
La 24.6.2017 10:00
Mittumaarin messu
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
Pyhäpäivä: Johannes Kastajan päivä
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
Liturgi: Jokinen-Lundén Anu
Saarnaaja: Jokinen-Lundén Anu
Kanttori: Vuoristo Päivi
Kolehti: Kirkon diakoniarahasto
Tekstinlukijat: Vuorenojat
Su 25.6.2017 10:00
Suodenniemen messu
Suodenniemen kirkko
Pyhäpäivä: 3. sunnuntai helluntaista
Suodenniemen kirkko
Liturgia ja saarna: Hannu Heikkilä
Kanttori: Mattila Jari
Musiikki: Suodenniemen Sirkut
Suntio: Päivi Seppälä
Entisten suodenniemeläisten ja Suodenniemellä kesää viettävien kirkkopyhä
Su 25.6.2017 10:00
Pyhän Olavin messu
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pyhäpäivä: Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)
Tekstit: Psalmi: Ps. 92:2-6, 1. lukukappale: Jes. 51:3-6, 2. lukukappale: Ap. t. 14:15-17, Evankeliumi: Luuk. 1:57-66
Pyhäpäivän aihe: Tien raivaaja
Alttarikynttilät: 4
Liturginen väri: Valkoinen
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Liturgi: Hautala Lasse
Kanttori: Mattila Anu
Suntio: Myllyniemi Arja
Avustava pappi: Väänänen Ville
Virret: 571 Jo joutui armas aika
258 Kiitetty olkoon Jumala
259 Kiitetty Herra, joka kansallensa
572 Taas kukkasilla kukkulat
574 On kaunis synnyinmaamme
Kolehti: Taloudellisessa ahdingossa olevien köyhien ihmisten auttamiseen Suomessa
Kirkon diakoniarahaston kautta.
Kirkon diakoniarahasto, Kirkkohallitus, Eteläranta 8, 00130 Helsinki, FI15 8000 1100 0602 28.
Su 25.6.2017 11:15
Suodeniemen kirkkokahvi
Suodeniemen kirkkokahvi

Suodenniemen seurakuntatalo - kahvio, Koippurintie 6, 38510 Sastamala
Su 25.6.2017 13:00
Salokunnan messu
Salokunnan kirkko - kirkkosali
Pyhäpäivä: 3. sunnuntai helluntaista
Salokunnan kirkko - kirkkosali, Salokunnan kirkko - kahviotila
Liturgi: Jokinen-Lundén Anu
Saarnaaja: Jokinen-Lundén Anu
Kanttori: Mattila Jari
Suntio: Lehto Ilpo
Musiikkiryhmä: Kesäsoittaja Noora Mäkelä, poikkihuilu
Kolehti: Sisupartiolaiset Karkku
Tekstinlukijat: Sirkka-Liisa Uusi-Rintakoski
Su 25.6.2017 17:00
Pieni pyhä hetki
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pyhän Olavin kirkko on auki kesäisin. Joka sunnuntai-ilta siellä järjestetään pieni rukoushetki, ennen kuin kirkko taas sulkee ovensa seuraavaan päivään. Vietä ainutlaatuinen hetki kesäillassa uskomattomalla paikalla, tutustu kirkon elämänkaareen ja menneiden sukupolvien työhön.
Ma 26.6.2017 17:30
Naisten saunailta Kiikoisten kirkkotuvalla
Naisten saunailta Kiikoisten kirkkotuvalla. Yhteislähtö Vammalan srk-talolta klo 17.30 omin autoin. Kyytien vuoksi ilmoita tulostasi Kopalainen p. 050 314 9107
Tapahtumakalenteri »
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 500 vuotta

Kynttilänpäivä

Kirkkoherra Ari Paavilaisen saarna Kynttilänpäivänä 3.2.2013 Tyrvään kirkossa.

Mitä valo on?

 

Valo on valoa. Valo voi olla eri tavalla värittynyttä. Tiedämme, että kaikki vaikuttaa siihen millaista valo on. Valokuvista melkein näkee, milloin ne on otettu Pyhän Olavin kirkolla. Kuvista näkyvä valo on mielestäni jollain tavalla tunnistettavan erilainen. Talven kelmeä valo on erilaista, kun kesän kirkas valo. Talvella kaikki on päivälläkin hämärää, kesällä yölläkin lähes paistaa aurinko. Mitä heikompi valo on, sitä pimeämpää on. Pimeyttä ei ole, sillä pimeys on vain valon puutetta. Valo on maailmankaikkeudessa ilmiö, jota ilman emme voisi nähdä tai kokea mitään.

 

Kaikki valo tulee auringosta. Maailmassa ei ole muuta valoa kuin auringon valo. Kun teemme keinotekoista valoa, on senkin energia ja lähtökohta viime kädessä auringon valoa. Aurinko, joka tuo meille kaiken valon, antaa meille kaiken muunkin. Siksi Kristustakin verrataan aurinkoon.

 

Puhumme valosta myös vertauskuvin. Asiat näyttävät eri valossa erilaisilta. Kun vaihdamme asioiden tarkastelun näkökulmaa, puhumme asiasta eri valossa. Eri uskonnot ja maailmankatsomukset ja eri poliittiset liikkeet tarkastelevat maailmaa eri valossa, erilaisesta näkökulmasta käsin.

 

Meillä kristityillä on aivan omanlaisemme näkökulma tähän maailmaan. Näemme maailman Kristuksen valossa, Jumalan kirkkauden säteilyssä.

 

Maailmassa ennen Kristusta ei ollut sellaista valoa, kuin minkä Kristus antaa. Voimme toki sanoa, että kristillinen näkökulma tähän maailmaan on sukua juutalaisella ja vanhatestamentilliselle näkökulmalle. Se on aina kantanut sisällään erilaisuutta suhteessaan Jumalaan ja maailmaan.

 

Niin meille kristityille, kuin myös juutalaisille, luomiskertomus on hyvin tärkeä kuvaus. Siihen perustuu meidän näkemyksemme ihmisestä, ihmisen tehtävästä tässä maailmassa, elämän tarkoituksesta, pahan olemuksesta kuten yhtälailla käsityksemme Jumalasta. Juutalaisuus ja kristinusko eivät kuitenkaan ole ainoat uskonnot, jotka tuntevat luomiskertomuksen. Luomiskertomus on tuttu tarina kaikkialla Lähi-idässä ja se tunnetaan aina Kiinassa asti. Tällä tuntemisella tarkoitan sellaista perinnettä, joka tulee eri kulttuurien kaukaisesta muistista, eikä se ole modernin tiedonvälityksen tai lähetystyön tulosta.

 

Luomiskertomus ei kuitenkaan merkitse muille uskonnoille perustavaa käsitystä ihmisestä ja Jumalasta. Jos merkitsee, se käsitys on aivan erilainen kuin juutalaisten tai kristittyjen käsitys. Muut kansat saattavat ajatella, että Jumala oli ilkeä, tai Jumala ajoi ihmiset pois ihan vaan kateuttaan pois paratiisista. Käsitys ihmisen ja Jumalan suhteesta on varsin negatiivinen. Usein Jumala, vaikka hänen olemassaoloaan ei kielletä, on kuitenkin näiden luomiskertomusten pahis.

 

Juutalaisten ja kristittyjen yhteinen muista usein erottuva piirre on, että Jumala on aina hyvä ja oikea. Silloinkin, kun Jumalan koetaan rankaisevan ihmistä. Ihminen on kaikessa riippuvainen Jumalasta. Kaikki hyvä, koko elämämme, tulee Jumalalta. Juutalaiset ja kristityt näkevät ihmisen ja Jumalan tällaisessa valossa.

 

Tästä suhteesta Raamattu kertoo tässä tietynlaisessa valossa, hyvästä Jumalasta käsin. Raamattu kertoo Jumalan pelastusteoista maailmassa. Raamattu lupaa ihmiselle ennen näkemättömän pelastuksen. Tämä lupaus on ihmiselle salattu. Hän ei tiedä, mikä se on. Hän ei ymmärrä sitä. Tämä salaisuus, vaikka se on kaikkien nähtävillä, voi olla salassa ja näkymätön, jos emme tarkastele maailmaan tietyssä valossa. Jos emme katsele maailmaan rakkauden valossa, tämä pelastus on meille pimennossa. Se ei voi tulla meidän näkökenttäämme.

 

Kristus, tämä Jumalan kirkkauden säteily, eli ihmisten keskuudessa kymmeniä vuosia, ennen kuin hänen valonsa alkoi murtautua maailmaan. Hyvin harvoille oli kerrottu, että hän on Jumalan koko maailmalle tarkoitettu kertakaikkinen pelastusteko. Mutta jotkut tiesivät sitä myös odottaa.

 

Vanhalle Simeonille oli luvattu, että hän saisi nähdä Israelin kansalle luvatun lohdutuksen ennen kuolemaansa. Simeon oli kaikesta päätelleen odottanut kauan. Hänen uskonsa hyvään Jumalaan oli ollut koetuksella. Mutta mistä Simeon tiesi?

 

En oikein osaa selittää sitä muuten, kuin että Simeonilla oli valo. Hänen näkökulmansa maailmaan oli sellainen, että hän saattoi ymmärtää Jumalan maailmalle tarkoitetun pelastuksen vielä aivan nupullaan. Hänen valonsa oli usko hyvään ja pelastavaan Jumalaan, joka vielä pelastaisi kansansa, niin kuin hänelle oli luvattu, mutta jonka kautta pelastus tulisi myös koko maailmalle. Tämä Jumalan hyvyyden ja rakkauden odotus puhkesi täyteen valoon Jeesuksessa Kristuksessa. Hänen kautta Jumalan rakkaus maailmaa kohtaan tuli täydelliseksi.

 

Tänään aloitamme Yhteisvastuukeräyksen. Keräyksen kohteena ovat tänä vuonna yksinäiset vanhukset kotimaassa ja ulkomailla. Tämäkin keräys kertoo valosta. Se kertoo Jumalan kirkkaudesta, joka on Kristus. Se kertoo siitä rakkaudesta, joka sydämissämme muistuttaa kaiken elämän lähteestä. Toivottavasti monta yksinäistä vanhusta saa kohdata ilon, toivottavasti moni saa turvaa ja toivottavasti moni sydän saa iloita Jumalan kaiken valaisevasta rakkaudesta. Nähkäämme maailma tässä valossa.