Sivukartta
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Tapahtumat »
Pe 29.7.2016 19:00
Nuorten kesäehtoo
Vammalan seurakuntatalo - Nuorteniltatila
Su 31.7.2016 10:00
Viron konfirmaatiomessu
Keikyän kirkko
Pyhäpäivä: 11. sunnuntai helluntaista
Keikyän kirkko
Liturgi: Sorva Olavi
Kanttori: Mattila Jari
Avustajat: Nurminen Maria
Avustava pappi: Pihlajamaa Jouni
Su 31.7.2016 10:00
Tyrvään messu
Tyrvään kirkko
Pyhäpäivä: 11. sunnuntai helluntaista
Tyrvään kirkko
Liturgi: Airas-Laitila Auli
Kanttori: Mäkinen Sari
Avustava pappi: Paavilainen Ari
Su 31.7.2016 10:00
Kansanlaulumessu
Mouhijärven kirkko
Mouhijärven kirkko
Liturgi: Hautala Lasse
Kanttori: Mattila Anu
Satakunnan pelimanneja
Su 31.7.2016 13:00
Kesäasukkaiden kirkkopyhä Jaaran kylätalolla
Muu tila
Pyhäpäivä: 11. sunnuntai helluntaista
Tekstit: Maija Eerola
Muu tila
Liturgi: Airas-Laitila Auli
Kanttori: Vuoristo Päivi
Suntio: Mannonen Ulla
Virret: 195, 288, 328:4, 411, 311, 452, 326: 1,9
Muuta tietoa: Jaaran kyläyhdistys tarjoaa kirkkokahvit
Su 31.7.2016 17:00
Pieni Pyhä Hetki
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Kari Koivu pitää hartauden.
Tapahtumakalenteri »
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 500 vuotta

Hautaan siunaaminen

Kuva Jaakko Pirttikoski.

Jokainen tänne maailmaan syntynyt myös kerran nukkuu pois. Juuri ilmaus “nukkuu pois” on puhutteleva ja kristillisen uskomme mukainen. Kuolema ei ole päätepiste. Se on kaksoispiste: se merkitsee ajallisen elämän päättymistä, mutta sitä seuraa iankaikkisuus. Iankaikkisuus ei ala kuolemassa. Iankaikkisuus alkaa Jeesuksen Kristuksen tuntemisesta. Pääsemme Taivaaseen Jumalan luokse vain Hänen armostaan, vain Jeesuksen Kristuksen tähden.  

Läheisen ja rakkaan ihmisen poismeno koskettaa syvälle. Elämään tulevat kaipaus, ikävä ja suru. Ei ole tietä surun yli tai ohi; on tie surun läpi. Tällä tiellä koemme raskaan surun muuttuvan vähitellen muistoiksi ja hiljaiseksi kaipaukseksi. Tällä tiellä tarvitsemme hiljaisuutta mutta myös mahdollisuutta puhua toisten kanssa. Ja tarvitsemme elämän Antajan, iankaikkisen Jumalan läsnäoloa.

Hautajaisten valmistelu

Hautaaminen on omaisten usein raskas ja tärkeä tehtävä. Käytännön asioiden järjestely alkaa kirkkoherranvirastosta, seurakunnan taloustoimistosta ja hautaustoimistosta. Valmistelu kannattaa aloittaa mahdollisimman pian kuoleman jälkeen. 

Kirkkoherranvirastossa sovitaan

- sanomakellojen soittaminen
- hautaan siunaamisen ajankohta ja paikka
- siunaava pappi
- milloin vainajan nimi ilmoitetaan jumalanpalveluksessa
- varataan seurakuntatalo mahdollista muistotilaisuutta varten

Yleensä siunaukset toimitetaan lauantaisin tai loppuviikon arkipäivänä. Seurakunnan työntekijöillä on toimitusvuorot ja kirkkoherranvirastosta selviää, kuka pappi ja kanttori on valittuna ajankohtana vuorossa. Jos omaiset haluavat tietyn henkilön siunaamaan, on varauduttava siirtämään siunaus hänen työvuorolleen osuvaan päivään. 

Siunaamisen toimittava pappi ottaa yhteyttä omaisiin etukäteen. Keskustelussa käydään läpi siunaustilaisuuden kulku sovitaan laulettavat virret ja muita yksityiskohtia. Omaiset voivat kertoa poisnukkuneesta, jakaa suruaan ja rukoilla yhdessä papin kanssa. Siunauksen muusta musiikista sovitaan kanttorin kanssa.

Vanha kaunis tapa on, että omaisia osallistuu jumalanpalvelukseen, jossa vainajan nimi ilmoitetaan. Vainajan nimi luetaan yleensä hautajaisia seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa, ellei muuta ole sovittu.

Sanomakellot

Sanomakellojen soiton käytännöt vaihtelevat riippuen siitä, missä kirkossa kellot soitetaan. Sanomakellojen soitosta sovitaan kirkkoherranvirastossa.

Kun vainajaa lähdetään siirtämään sairaalasta tai kotoa kappeliin tai kirkkoon odottamaan hautaan siunaamista, on mahdollista pitää lyhyt saattohartaus, johon voidaan pyytää pappi mukaan.

Hautapaikka

Hautaus voi olla arkku- tai tuhkahautaus, vanhaan tai uuteen hautaan. Suvun vanhoja hautoja on hyvä käyttää mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Vanhaan hautaan haudattaessa pitää olla suostumus kaikilta, joilla on oikeus kyseiseen hautapaikkaan. 

Samaan hautaa voidaan haudata aikaisintaan, kun on kulunut 20 vuotta edellisen vainajan hautaamisesta. Tähän vaikuttaa hautausmaan maan laatu.

Hautapaikkaan liittyvät asiat hoidetaan seurakunnan taloustoimistossa. Siellä voi tehdä myös sopimuksen haudan hoidosta. Sastamalan seurakunnalla on 11 hautausmaata.

Hautaan siunaaminen

Kirkkoon kuuluvat vainajat siunataan kristillisen tavan mukaan.

Myös kirkkoon kuulumaton voidaan siunata, jos omaiset sitä pyytävät ja pappi toteaa, että kirkolliseen hautaan siunaamiseen on perusteita. Siunausta ei toimiteta, jos vainaja on eläessään ilmaissut, ettei hän halua kristillistä hautausta.

Vainajat siunataan Tyrvään siunauskappelissa Roismalassa ja seurakunnan kirkoissa sekä Mouhijärven kesäkappelissa. Siunaus voidaan toimittaa myös haudalla. Pyhän Olavin ja Pyhän Marian kirkoissa ei voida järjestää hautaan siunausta.

Jos vainaja tuhkataan, siunaus tapahtuu ennen tuhkaamista. Useilla seurakunnan hautausmailla on muistolehto, johon vainajan tuhka kätketään. Sastamalan seurakunnan muistolehtoihin tuhka voidaan kätkeä vain sulan maan aikana.

Jos tuhka sijoitetaan normaaliin hautaan, hautaus voi tapahtua kaikkina vuodenaikoina. Tuhkan luovuttamisesta omaisille sovitaan krematorion kanssa.

Jos siunaustilaisuus pidetään Tyrvään siunauskappelissa, hautausmaanhoitaja tai suntio asettaa arkun alttarin eteen.

Jos siunaus on kirkossa, omaiset suntion johdolla tuovat arkun alttarin eteen ennen siunaustoimituksen alkua. Tyrvään kirkkoon, jossa ei ole vainajien säilytystilaa, hautaustoimisto tuo arkun. Arkun tuomisesta myös muihin kirkkoihin voi sopia hautaustoimiston kanssa.

Siunaustoimituksen kulku:

  • Alkusoitto
  • Virsi
  • Alkusiunaus ja johdantosanat
  • (Synnintunnustus ja synninpäästö)
  • Psalmi
  • Rukous
  • Raamatunluku, seurakunta seisoo
  • Puhe
  • (Uskontunnustus, seurakunta seisoo)
  • Siunaussanat, seurakunta seisoo
  • (Virsi tai muuta musiikkia) 
  • Rukous 
  • Isä meidän
  • Herran siunaus
  • Virsi tai muuta musiikkia
  • Kukkatervehdykset
  • Virsi
  • Loppusoitto

Suluissa olevat voivat jäädä pois.

Omaiset istuvat kappelin tai kirkon etuosassa. Kukkatervehdykset tuodaan arkun viereen lattialle silloin kun papin kanssa on siunauskeskustelussa sovittu. Kukkatervehdykset voidaan laskea varsinkin kesäaikaan vasta haudalla. Veteraaneille, joilla on rintamatunnus, veteraanijärjestöt laskevat havuseppeleen kukkatervehdysten jälkeen.

Viimeisen virren jälkeen kukat haetaan pois arkulta ja tavallisesti kuusi kantajaa asettuvat paikoilleen. Kantajat voivat olla miehiä tai naisia. Arkkuhautauksessa loppusoiton aikana arkku kannetaan ulos vaunuille, joilla se siirretään haudalle.

Kukat tuodaan haudalle, voidaan lukea rukous, veisataan virsi (useimmiten virsi 377) ja joku omaisista kutsuu muistotilaisuuteen, jos sellainen järjestetään. Tuhkahautauksessa arkku jää yleensä loppusoiton jälkeen alttarin eteen kukkien ympäröimäksi. Kutsu muistotilaisuuteen esitetään tässä.

Tuhkahautauksessa omaiset vievät siunauksen jälkeen kukat muistolehtoon tai haudalle, johon tuhka tullaan sijoittamaan. Myös hautaustoimistot hoitavat näitä palveluja. Omaiset poistavat haudalta sinne jätetyt kukat niiden lakastuttua.

Siunaustilaisuuden musiikki

Musiikki on tärkeä osa hautaan siunaus- ja muistotilaisuuksia. Musiikin tarkoituksena on lohduttaa, luoda tunnelmaa sekä antaa tunteille väylä silloin, kun sanat eivät riitä. Musiikin valinnassa tulee huomioida
toimituksen jumalanpalvelusluonne.

Siunaustilaisuudessa kirkossa tai kappelissa on samanlaisena toistuva kaava, mutta muistotilaisuus on vapaamuotoinen juhla, jossa voi olla monenlaista musiikkia ja muuta muisteluun liittyvää ohjelmaa.

Siunaustilaisuuden virsistä ja muista musiikeista on hyvä sopia tilaisuuteen tulevan kanttorin ja papin kanssa etukäteen. Kanttori ja pappi voivat myös auttaa musiikin valinnassa.

Siunaustilaisuuden virret ja muu musiikki

Siunaustilaisuus alkaa ja päättyy yleensä urkumusiikilla. Hautaan siunaamisen kaavaan kuuluu virsiä sekä joskus muita musiikkiesityksiä. Siunauksen jälkeen haudalla tai arkkua tuhkaukseen saatettaessa lauletaan usein virsi 377 tai 30.

Siunaustilaisuudessa lauletaan yleensä kaksi tai kolme virttä. Alla olevien esimerkkien lisäksi siunaustilaisuudessa voi laulaa mitä tahansa omaisille läheisiä virsiä. Myös kirkkovuodenajankohtaan
liittyvät virret sopivat hautaan siunaamiseen.

Yleisimpiä siunaustilaisuuden virsiä:
30 Maa on niin kaunis
243 Tiet kerran kaikki kulkee
249 Pois kirkas suvi kulkee
275 Mä elän laupeudesta
301 Kirkasta, oi Kristus, meille
338 Päivä vain ja hetki kerrallansa
341 Kiitos sulle, Jumalani
343 Voisinpa Jeesuksestani
388 Jeesus, johdata, tiemme kulkua
396 Käyn kohti Sinua
397 Kun on turva Jumalassa
498 Nyt kulkee halki korpimaan
499 Jumalan kämmenellä
517 Herra, kädelläsi
548 Tule kanssani, Herra Jeesus
552 Mua siipeis suojaan kätke
555 Oi, Herra, luoksein jää
560 Maat, metsät hiljenneinä
563 Ilta on tullut, Luojani
600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
620 Sen suven suloisuutta
631 Oi, Herra, jos mä matkamies maan
632 Nyt ylös sieluni

Yleisimpiä siunaustilaisuuden urkukappaleita:
Albinoni: Adagio
Bach: Air tai muuta kanttorin ohjelmistossa olevaa muuta
J. S. Bachin urkumusiikkia
Händel: Largo
Järnefelt: Kehtolaulu
Lindberg: Vanha virsi Taalainmaalta
Mendelssohn: Lied ohne Worte op.30 nro 3
Vivaldi: Adagio

Urkukappaleiden sijaan alku- tai päätösmusiikkina voidaan käyttäämyös hengellisiä lauluja uruilla soitettuna. Koska kaikkien kanttoreiden ohjelmistoon ei kuulu samoja kappaleita, kannattaa keskustella musiikkitoiveista etukäteen kanttorin kanssa. Pyydettäessäkanttori voi valita siunaustilaisuuden musiikkikappaleetitse. Siunaustilaisuudessa voi olla myös yksinlaulua tai instrumentaalimusiikkia.

Esimerkkejä siunaustilaisuudessa usein käytetyistä yksinlauluista:
Haapasalo: Kanteleeni
Hannikainen: Matkamiehen virsi
Hannikainen: Suojelusenkeli
Kansansävelmät: Kristallivirta, Täällä Pohjantähden alla,
Olen kuullut on kaupunki tuolla
Laaksonen: Ota hänet vastaan ja Hyvää matkaa
Löytty: Pidä minusta kiinni
Merikanto: Oi, muistatko vielä sen virren

Internetistä löytyy useita sivustoja, joilta voi etsiä siunaus- ja muistotilaisuuteen sopivia virsiä sekä muuta musiikkia. Musiikkitoiveiden kanssa on syytä olla yhteydessä kanttoriin hyvissä ajoin.

Muistotilaisuus

Omaiset voivat pyytää pappia ja kanttoria osallistumaan myös muistotilaisuuteen. Asiasta on sovittava hyvissä ajoin. Kanttorin osallistuminen muistotilaisuuteen ei ole aina mahdollista.

Muistotilaisuudessa lauletaan usein yhdessä virsiä tai muita hengellisiä lauluja. Muistotilaisuus on vapaamuotoinen juhla, johon omaiset usein tuovat omia musiikkiesityksiään, äänitteitä, puheita tai muuta
muistelua tukevaa ohjelmaa.

Hautauksen jälkeen

Pyhäinpäivänä kirkossa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden vainajien nimet ja heille sytytetään muistokynttilä. Tähän tilaisuuteen kaikki vainajan omaiset ovat tervetulleita. Seurakunta lähettää kutsun yhteyshenkilöksi sovitulle omaiselle.

Läheisensä menettäneiden sururyhmä kokoontuu tarpeen mukaan. Ryhmän alkamisesta ilmoitetaan paikallislehtien seurakuntatiedoissa ja siitä voi myös tiedustella esimerkiksi siunauksen toimittaneelta papilta.

 


pdf liite

Hautaan siunaaminen -esite (pdf)

pdf liite

Siunaus- ja muistotilaisuuden musiikki (pdf)