Hautaan siunaaminen

Hautajaisten valmistelu

Hautaaminen on omaisten usein raskas ja tärkeä tehtävä. Käytännön asioiden järjestely alkaa kirkkoherranvirastosta, seurakunnan taloustoimistosta ja hautaustoimistosta. Valmistelu kannattaa aloittaa mahdollisimman pian kuoleman jälkeen. 

Kirkkoherranvirastossa sovitaan

- sanomakellojen soittaminen
- hautaan siunaamisen ajankohta ja paikka
- siunaava pappi
- milloin vainajan nimi ilmoitetaan jumalanpalveluksessa
- varataan seurakuntatalo mahdollista muistotilaisuutta varten

Yleensä siunaukset toimitetaan lauantaisin tai loppuviikon arkipäivänä. Seurakunnan työntekijöillä on toimitusvuorot ja kirkkoherranvirastosta selviää, kuka pappi ja kanttori on valittuna ajankohtana vuorossa. Jos omaiset haluavat tietyn henkilön siunaamaan, on varauduttava siirtämään siunaus hänen työvuorolleen osuvaan päivään. 

Siunaamisen toimittava pappi ottaa yhteyttä omaisiin etukäteen. Keskustelussa käydään läpi siunaustilaisuuden kulku sovitaan laulettavat virret ja muita yksityiskohtia. Omaiset voivat kertoa poisnukkuneesta, jakaa suruaan ja rukoilla yhdessä papin kanssa. Siunauksen muusta musiikista sovitaan kanttorin kanssa.

Vanha kaunis tapa on, että omaisia osallistuu jumalanpalvelukseen, jossa vainajan nimi ilmoitetaan. Vainajan nimi luetaan yleensä hautajaisia seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa, ellei muuta ole sovittu.

Sanomakellot

Sanomakellojen soiton käytännöt vaihtelevat riippuen siitä, missä kirkossa kellot soitetaan. Sanomakellojen soitosta sovitaan kirkkoherranvirastossa.

Kun vainajaa lähdetään siirtämään sairaalasta tai kotoa kappeliin tai kirkkoon odottamaan hautaan siunaamista, on mahdollista pitää lyhyt saattohartaus, johon voidaan pyytää pappi mukaan.

Hautapaikka

Hautaus voi olla arkku- tai tuhkahautaus, vanhaan tai uuteen hautaan. Suvun vanhoja hautoja on hyvä käyttää mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Vanhaan hautaan haudattaessa pitää olla suostumus kaikilta, joilla on oikeus kyseiseen hautapaikkaan. 

Samaan hautaa voidaan haudata aikaisintaan, kun on kulunut 20 vuotta edellisen vainajan hautaamisesta. Tähän vaikuttaa hautausmaan maan laatu.

Hautapaikkaan liittyvät asiat hoidetaan seurakunnan taloustoimistossa. Siellä voi tehdä myös sopimuksen haudan hoidosta. Sastamalan seurakunnalla on 11 hautausmaata.

Hautaan siunaaminen

Kirkkoon kuuluvat vainajat siunataan kristillisen tavan mukaan.

Myös kirkkoon kuulumaton voidaan siunata, jos omaiset sitä pyytävät ja pappi toteaa, että kirkolliseen hautaan siunaamiseen on perusteita. Siunausta ei toimiteta, jos vainaja on eläessään ilmaissut, ettei hän halua kristillistä hautausta.

Vainajat siunataan Tyrvään siunauskappelissa Roismalassa ja seurakunnan kirkoissa sekä Mouhijärven kesäkappelissa. Siunaus voidaan toimittaa myös haudalla. Pyhän Olavin ja Pyhän Marian kirkoissa ei voida järjestää hautaan siunausta.

Jos vainaja tuhkataan, siunaus tapahtuu ennen tuhkaamista. Useilla seurakunnan hautausmailla on muistolehto, johon vainajan tuhka kätketään. Sastamalan seurakunnan muistolehtoihin tuhka voidaan kätkeä vain sulan maan aikana.

Jos tuhka sijoitetaan normaaliin hautaan, hautaus voi tapahtua kaikkina vuodenaikoina. Tuhkan luovuttamisesta omaisille sovitaan krematorion kanssa.

Jos siunaustilaisuus pidetään Tyrvään siunauskappelissa, hautausmaanhoitaja tai suntio asettaa arkun alttarin eteen.

Jos siunaus on kirkossa, omaiset suntion johdolla tuovat arkun alttarin eteen ennen siunaustoimituksen alkua. Tyrvään kirkkoon, jossa ei ole vainajien säilytystilaa, hautaustoimisto tuo arkun. Arkun tuomisesta myös muihin kirkkoihin voi sopia hautaustoimiston kanssa.

Siunaustoimituksen kulku:

• Alkusoitto
• Virsi
• Alkusiunaus ja johdantosanat
• (Synnintunnustus ja synninpäästö)
• Psalmi
• Rukous
• Raamatunluku, seurakunta seisoo
• Puhe
• (Uskontunnustus, seurakunta seisoo)
• Siunaussanat, seurakunta seisoo
• (Virsi tai muuta musiikkia) 
• Rukous 
• Isä meidän
• Herran siunaus
• Virsi tai muuta musiikkia
• Kukkatervehdykset
• Virsi
• Loppusoitto

Suluissa olevat voivat jäädä pois.

Omaiset istuvat kappelin tai kirkon etuosassa. Kukkatervehdykset tuodaan arkun viereen lattialle silloin kun papin kanssa on siunauskeskustelussa sovittu. Kukkatervehdykset voidaan laskea varsinkin kesäaikaan vasta haudalla. Veteraaneille, joilla on rintamatunnus, veteraanijärjestöt laskevat havuseppeleen kukkatervehdysten jälkeen.

Viimeisen virren jälkeen kukat haetaan pois arkulta ja tavallisesti kuusi kantajaa asettuvat paikoilleen. Kantajat voivat olla miehiä tai naisia. Arkkuhautauksessa loppusoiton aikana arkku kannetaan ulos vaunuille, joilla se siirretään haudalle.

Kukat tuodaan haudalle, voidaan lukea rukous, veisataan virsi (useimmiten virsi 377) ja joku omaisista kutsuu muistotilaisuuteen, jos sellainen järjestetään. Tuhkahautauksessa arkku jää yleensä loppusoiton jälkeen alttarin eteen kukkien ympäröimäksi. Kutsu muistotilaisuuteen esitetään tässä.

Tuhkahautauksessa omaiset vievät siunauksen jälkeen kukat muistolehtoon tai haudalle, johon tuhka tullaan sijoittamaan. Myös hautaustoimistot hoitavat näitä palveluja. Omaiset poistavat haudalta sinne jätetyt kukat niiden lakastuttua.

Siunaustilaisuuden musiikki

Musiikilla on erittäin tärkeä osa hautaan siunaamis- ja muistotilaisuudessa. Musiikki voi antaa tunteille väylän silloin, kun sanat eivät riitä. Musiikin valinnassa tulee huomioida toimituksen jumalanpalvelusluonne. Siunaustilaisuuteen kuuluu yleensä urkumusiikkia, virsiä, sekä muita mahdollisia musiikkiesityksiä. Siunaustilaisuudessa virsiä lauletaan toimituksen rakenteesta riippuen kaksi tai kolme.

Yleisimpiä siunaustilaisuuden virsiä:

30 Maa on niin kaunis

243 Tiet kaikki kerran kulkee

249 Pois kirkas suvi kulkee

275 Mä elän laupeudesta

301 Kirkasta, oi Kristus meille

338 Päivä vain ja hetki kerrallansa

341 Kiitos sulle Jumalani

388 Jeesus johdata, tiemme kulkua

396 Käyn kohti sinua

498 Nyt kukee halki korpimaan

499 Jumalan kämmenellä

517 Herra, kädelläsi

548 Tule kanssani, Herra Jeesus

552 Mua siipeis suojaan kätke

555 Oi Herra, luoksein jää

563 Ilta on tullut Luojani

600 Hyvyyden voiman ihmeellisen suojaan

620 Sen suven suloisuutta

623 Taivaaseen käy matkamme

631 Oi Herra, jos mä matkamies maan

632 Nyt ylös sieluni

Esimerkkejä siunaustilaisuuden urkukappaleista:

T. Albinoni: Adagio

O. Lindberg: Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta

G.F. Händel: Largo

J.S. Bach: Air

J.S. Bach: Herzlich tut mich verlangen

J. Sibelius: Berceuse

A. Järnefelt: Kehtolaulu

Koska kaikkien kanttoreiden ohjelmistoon ei kuulu aivan samoja kappaleita, kannattaa tiedustella tilaisuuden kanttorilta nimenomaan hänen ohjelmistossaan olevaa urkumusiikkia.

Siunaustilaisuudessa on toisinaan tapana, että soololaulaja tai kanttori laulaa jonkin vainajalle tai omaisille rakkaan ja tärkeän, tilaisuuden luonteeseen soveltuvan laulun. Musiikkiesitys voi olla myös instrumentaalimusiikkia.

Esimerkkejä siunaustilaisuuden yksinlauluista:

K. Haapasalo: Kanteleeni

I. Hannikainen: Matkamiehen virsi (Niinkuin muuttolintusen tie)

P.J. Hannikainen: Suojelusenkeli (Maan korvessa kulkevi)

kansansävelmä: Kristallivirta

kansansävelmä: Olen kuullut on kaupunki tuolla

kansansävelmä: Täällä Pohjantähden alla

S. Lithenius: Levolle lasken, Luojani

O. Merikanto: Oi, muistatko vielä sen virren

J. Löytty: Pidä minusta kiinni

P. Laaksonen: Ota hänet vastaan

Muistotilaisuus

Muistotilaisuuden kulku on vapaa. Pääsääntöisesti se muodostuu musiikista, virsistä, lyhyistä puheista, adressien lukemisesta sekä tarjoilusta. Keskustelussa papin kanssa ennen hautaamista omaiset sopivat myös muistotilaisuuden ohjelmasta. Muistotilaisuus on erityisen luonteva paikka omaisten ja ystävien musiikki- ja muille esityksille. Kanttorin osallistuminen muistotilaisuuteen ei aina ole mahdollista, siitä on hyvä sopia etukäteen.

Hautauksen jälkeen

Pyhäinpäivänä kirkossa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden vainajien nimet ja heille sytytetään muistokynttilä. Tähän tilaisuuteen kaikki vainajan omaiset ovat tervetulleita. Seurakunta lähettää kutsun yhteyshenkilöksi sovitulle omaiselle.

Läheisensä menettäneiden sururyhmä kokoontuu tarpeen mukaan. Ryhmän alkamisesta ilmoitetaan paikallislehtien seurakuntatiedoissa ja siitä voi myös tiedustella esimerkiksi siunauksen toimittaneelta papilta.