Sivukartta
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Tapahtumat »
To 23.3.2017 09:00
Tärpin avoin kahvila
Muu tila
Avoin vapaaehtoiskahvila Tärpissä, Onkiniemenkatu 5, Kauppalantalo
To 23.3.2017 09:30
Keikyän perhekerho
Keikyän seurakuntatalo - takkahuone
To 23.3.2017 09:30
Illon perhekerho
Illon Rukoushuone
Illon perhekerho rukoushuoneella, Punkalaitumentie 1632
To 23.3.2017 12:00
Arkilounas
Kiikan seurakuntatalo - sali
To 23.3.2017 17:30
Puuhakerho
Sileekallion päiväkerho
To 23.3.2017 18:00
Kirkonkylän kinkerit vanhustentalolla, Huhtatie 2
Muu tila
Kirkonkylän kinkerit, Vanhustentalo Huhtatie 2, kutsujina Liisa ja Topi Jokela
To 23.3.2017 18:00
Ylitse kaikkien rajojen- lähetysilta Kiikoisten kirkkotuvalla
Kiikoisten kirkkotupa- tupa 4 h/40 e, 1 vrk/70 e
Ylitse kaikkien rajojen- lähetysilta Kiikoisten kirkkotuvalla
To 23.3.2017 18:30
Hartaus
Keikyän seurakuntatalo - kahvio
Kappeliseura Keikyän seurakuntatalolla klo 18.30.
Pe 24.3.2017 09:30–12:00
Kyläparkki
Muu tila
Kyläparkki Uotsolan puukoululla (Uotsolantie 56). kaikille avoin kahvittelu- ja kohtaamispaikka avoinna klo 9.30-12.00. Hartaus klo 10.30.
Pe 24.3.2017 09:30
Karkun perhekerho
Karkun seurakuntatalo
Perhekerho Karkun seurakuntatalolla, Passinmäentie 14
Pe 24.3.2017 09:30
Suodenniemen perhekerho
Suodenniemen seurakuntatalo
Suodenniemen perhekerho seurakuntatalolla, Koippurintie 6
Pe 24.3.2017 13:00
Lantula-talo
Muu tila
Pe 24.3.2017 15:00
Miesten raamattupiiri
Kiikan seurakuntatalo - sali
Klo 15 miesten raamattupiiri seurakuntatalossa.
Pe 24.3.2017 16:00
Lähetyksen kirpputori Kiikoisten seurakuntatalon alakerrassa
Kiikoisten seurakuntatalo - alakerran lähetystori
Lähetyksen kirpputori Kiikoisten seurakuntatalon alakerrassa
Pe 24.3.2017 18:00
Miesten saunailta
Mouhijärven seurakuntatalo - sali
Tapahtumakalenteri »
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 500 vuotta

Kaste

Onnittelemme teitä lahjasta, jonka olette saaneet - lapsi on Herran lahja. Toivotamme hänelle ja teille hyvän Jumalan siunausta.

Äidin ja isän tehtävä on antoisa, vastuullinen ja toisinaan raskas. Hoitakaa tehtäväänne yhdessä, toisianne tukien, ja pyytäkää siihen voimia Häneltä, joka on luonut uuden elämän ja antanut teille lapsen.

Kastekin on lahja. Uskomme, että Jumala on kastejuhlassa läsnä ja antaa suuren lahjan: Jumala antaa kastettavalle anteeksi sen pahan, joka meissä jokaisessa on, ja ottaa lapsekseen. Tahdomme, että lapsemme saavat tämän lahjan ja siksi kastamme heidät.

Kastejuhlan järjestäminen

Tavallisesti lapsi kastetaan noin kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Kastejuhla voidaan järjestää kotona tai kirkossa.

Kirkkoherranvirastossa käymällä tai soittamalla sinne voi sopia ajankohdan ja esittää toivomuksen papista, joka kastaa lapsen. Pappi ottaa yhteyttä vanhempiin ja mahdollisesti käy kodissa ennen ristiäispäivää. Hänen kanssaan voidaan sopia juhlan yksityiskohdista.

Kastepöydälle kuuluu

- malja, jossa on vettä
- kynttilä
- Raamattu
- pieni liina lapsen pään kuivaamista varten

Yleensä pöydällä on valkoinen liina ja kukkia. Pappi tuo mukanaan toisen kynttilän, kastekynttilän, joka laitetaan myös pöydälle ja sytytetään, kun lapsi on kastettu. Kastekynttilä jää kotiin, ja sen voi sytyttää aina syntymäpäivänä, nimipäivänä tai kastepäivänä.

Lapsen valkoinen kastemekko kuvaa syntien anteeksisaamista, jonka Jeesus hankki meille ja jonka turvissa kuulumme Jumalalle. Tytön mekkoa koristaa usein vaaleanpunainen rusetti, pojan mekkoa sininen. Tarvittaessa seurakunnalta saa kastemekon lainaksi.

Kummit

Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi kummia. Ainakin kahden heistä tulee olla rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Heidän lisäkseen kummina voi olla sellaisen kirkkokunnan jäsen, joka hyväksyy lapsikasteen (esim.  ortodoksisen tai roomalaiskatolisen kirkon jäsen).

Kun vanhemmat pyytävät kummeja lapselleen, he kutsuvat heidät tärkeään tehtävään. Kummin tulisi olla kristitty, joka rukoilee lapsen puolesta, tukee häntä ja omalla esimerkillään kasvattaa häntä kristityksi seurakunnan jäseneksi.

Kirkkomme kirkkojärjestys kuvaa kristittyä tähän tapaan: Hän osallistuu jumalanpalvelukseen ja ehtoollisviettoon. Hän edistää seurakunnan tehtävän toteuttamista ja noudattaa kristillistä elämäntapaa.

Kastetoimituksessa lasta voi pitää sylissä toinen vanhemmista, mutta yleensä se on kummin tehtävä.

Kastejuhlan kaava

  • Virsi
  • Alkusiunaus ja johdantosanat
  • (Psalmi)
  • Kysymykset tai kehotus
  • Ristinmerkki
  • Rukous
  • Raamatunluku, ainakin evankeliumi
  • Mark 10:13-16
  • Puhe
  • Kastekäsky, Matt 28:18-20
  • Uskontunnustus
  • Kaste
  • (Virsi)
  • Yhteinen esirukous
  • Isä meidän 
  • Herran siunaus
  • Virsi

Suluissa olevat voivat jäädä pois.

Vanhemmat voivat esittää toivomuksen kastejuhlassa laulettavista virsistä. Evankeliumin tai muun raamatunkohdan lukee tavallisesti joku muu kuin pappi, esimerkiksi kummi.

Vanhemmat, kummit ja pappi voivat laittaa käden lapsen pään päälle siunauksen ajaksi heti varsinaisen kasteen jälkeen. Yhteisessä esirukouksessa rukoillaan lapsen, hänen vanhempiensa, kummiensa, perheensä ja kotinsa puolesta. Tavallisesti kastejuhlassa seistään toimituksen ajan. Pappia voi pyytää tuomaan kastejuhlaan virsikirjoja.

Kastetun lapsen nimi ilmoitetaan kirkossa kastetoimitusta seuraavan viikonvaihteen sunnuntain jumalanpalveluksessa. Tuolloin lapsen puolesta myös rukoillaan. Jos vanhemmat antavat luvan, kastetun lapsen nimi julkaistaan lehdessä sen jälkeen, kun se on ilmoitettu jumalanpalveluksessa.

Kastettu tarvitsee opetusta

Kasteen yhteydessä vanhemmilta ja kummeilta kysytään, tahtovatko he yhdessä seurakunnan kanssa antaa lapselle kristillisen kasvatuksen, tai heitä kehotetaan tähän. 

Jeesus käski kastaa ja opettaa. Kristillinen kasvatus on elämistä lapsen kanssa niin, että joka päivä turvaudutaan Jumalan armoon ja rakkauteen. Se on Jeesuksesta, hyvästä Vapahtajasta, kertomista, rukoilemaan opettamista ja Jumalan tahdon - sen mikä on oikein ja mikä väärin - opettamista. Jos lapsi ei kuule Jumalasta, joka otti hänet kasteessa lapsekseen, hän hukkaa kasteessa saamansa lahjan. Vanhempien ja kummien esimerkki on tärkeä.

Seurakunta tahtoo olla tukena tässä tehtävässä: perhekerhoon voi tulla jo pienen lapsen kanssa, päiväkerho ja pyhäkoulu ovat hieman vanhempia lapsia varten. 

Jumalanpalvelus ja etenkin perhekirkko on tarkoitettu kaikille. Näistä voi kysyä lisää kirkkoherranvirastosta.

 


pdf liite

Kaste-esite (pdf)