Sivukartta
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Tapahtumat »
La 24.6.2017 10:00
Mittumaarin messu
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
Pyhäpäivä: Johannes Kastajan päivä
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
Liturgi: Jokinen-Lundén Anu
Saarnaaja: Jokinen-Lundén Anu
Kanttori: Vuoristo Päivi
Kolehti: Kirkon diakoniarahasto
Tekstinlukijat: Vuorenojat
Su 25.6.2017 10:00
Suodenniemen messu
Suodenniemen kirkko
Pyhäpäivä: 3. sunnuntai helluntaista
Suodenniemen kirkko
Liturgia ja saarna: Hannu Heikkilä
Kanttori: Mattila Jari
Musiikki: Suodenniemen Sirkut
Suntio: Päivi Seppälä
Entisten suodenniemeläisten ja Suodenniemellä kesää viettävien kirkkopyhä
Su 25.6.2017 10:00
Pyhän Olavin messu
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pyhäpäivä: Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)
Tekstit: Psalmi: Ps. 92:2-6, 1. lukukappale: Jes. 51:3-6, 2. lukukappale: Ap. t. 14:15-17, Evankeliumi: Luuk. 1:57-66
Pyhäpäivän aihe: Tien raivaaja
Alttarikynttilät: 4
Liturginen väri: Valkoinen
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Liturgi: Hautala Lasse
Kanttori: Mattila Anu
Suntio: Myllyniemi Arja
Avustava pappi: Väänänen Ville
Virret: 571 Jo joutui armas aika
258 Kiitetty olkoon Jumala
259 Kiitetty Herra, joka kansallensa
572 Taas kukkasilla kukkulat
574 On kaunis synnyinmaamme
Kolehti: Taloudellisessa ahdingossa olevien köyhien ihmisten auttamiseen Suomessa
Kirkon diakoniarahaston kautta.
Kirkon diakoniarahasto, Kirkkohallitus, Eteläranta 8, 00130 Helsinki, FI15 8000 1100 0602 28.
Su 25.6.2017 11:15
Suodeniemen kirkkokahvi
Suodeniemen kirkkokahvi

Suodenniemen seurakuntatalo - kahvio, Koippurintie 6, 38510 Sastamala
Su 25.6.2017 13:00
Salokunnan messu
Salokunnan kirkko - kirkkosali
Pyhäpäivä: 3. sunnuntai helluntaista
Salokunnan kirkko - kirkkosali, Salokunnan kirkko - kahviotila
Liturgi: Jokinen-Lundén Anu
Saarnaaja: Jokinen-Lundén Anu
Kanttori: Mattila Jari
Suntio: Lehto Ilpo
Musiikkiryhmä: Kesäsoittaja Noora Mäkelä, poikkihuilu
Kolehti: Sisupartiolaiset Karkku
Tekstinlukijat: Sirkka-Liisa Uusi-Rintakoski
Su 25.6.2017 17:00
Pieni pyhä hetki
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pyhän Olavin kirkko on auki kesäisin. Joka sunnuntai-ilta siellä järjestetään pieni rukoushetki, ennen kuin kirkko taas sulkee ovensa seuraavaan päivään. Vietä ainutlaatuinen hetki kesäillassa uskomattomalla paikalla, tutustu kirkon elämänkaareen ja menneiden sukupolvien työhön.
Ma 26.6.2017 17:30
Naisten saunailta Kiikoisten kirkkotuvalla
Naisten saunailta Kiikoisten kirkkotuvalla. Yhteislähtö Vammalan srk-talolta klo 17.30 omin autoin. Kyytien vuoksi ilmoita tulostasi Kopalainen p. 050 314 9107
Tapahtumakalenteri »
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 500 vuotta

Hannu Uusmies Tyrvään kirkossa 2.9.2012

Everstiluutnantti evp, pastori Hannu Uusmies saarnasi Tyrvään kirkossa lähimmäisen sunnuntaina.

Mitä se lähimmäisrakkaus on?

Saksalais-amerikkalainen kirjailija Erich Maria Remarque julkaisi 1929 pian klassikoksi tulleen menestyskirjan ”Länsirintamalta ei mitään uutta”. Kirja joutui ankaran kritiikin kohteeksi Natsi-Saksassa. Miksi? Siksi, että se oli voimakkaan pasifistinen, joka ei sopinut ensimmäisen maailmansodan hornankattilasta jaloilleen nousevan Hitlerin Saksan ajan henkeen. Kirjassa on riipaiseva kohtaus kahdesta sotilaasta, joista toinen on saksalainen ja toinen ranskalainen. Miehet makaavat lähekkäin kranaattikuopassa. Toinen on vakavasti haavoittunut ja odottaa kuolemaa. Sen toisen miehen käsitys vihollisesta murtuu joutuessaan makaamaan kuolevan vihollisen vieressä. Hän näkee lopulta tuossa kuolevassa vain kärsivän ihmisen – ei vihollista.

Jeesus käskee sinua rakastamaan vihamiestäsi, vieläpä rukoilemaan hänen puolestaan. Oletko tehnyt näin? Inhimillinen rakkaus rakastaa vain niitä, jotka minua rakastavat. Tai vain niitä, joista minulle on iloa tai suoranaista hyötyä. Niinpä nuo Jeesuksen sanat sotivat rajusti luontoani vastaan. Ajattelumme on usein: ”Potut pottuina…” eli kostan samalla mitalla. Tätä periaatetta sovelletaan tänään niin koulukiusaamisessa kuin työpaikoillakin.

Kun puhumme kostamisesta,

niin siinä voidaan erottaa ainakin 3 tasoa. Halpamaisin tapa on vahvemman oikeus. Vahvat syövät heikot niin kuin tapahtuu talouselämässä. Vahvan valta on hienoksi viljeltyä evolutionismia, josta juontuu aikamme ateistinen materialismi. Sivutuotteena on syntynyt käsitys ihmisestä vain eräänä eläinlajina. Tällöin unohtuu, että ihmisellä on moraalinen vastuu – niin ihmisten kuin eritoten Jumalan edessä. Eihän sika joudu oikeuteen!

Toinen kostamisen valtuutus tulee esivallan oikeudesta. Paavali opettaa Room.13:ssa, että esivalta on Jumalan palvelija: ja jos pahaa teet, niin pelkää, sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee” (13:4). Kolmas, jumalalliseksi luonnehdittu kosto on siunata vainoojiaan eli rukoilla niiden puolesta, jotka vihaavat meitä. Jos näin toimit, huomaat pian alkavasi ensin hyväksyä tuon vihan kohteesi ja kohta suorastaan rakastut häneen.

”Joka toistaan rakastaa, on lain täyttänyt…”

Paavali kirjoittaa roomalaisille: ”Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa” (12:10). Eihän rakkaus tee huorin, ei hylkää puolisoaan. VT:n profeetta Malakian kirjassa herra muistuttaa: ”Minä vihaan hylkäämistä… niin ei tee yksikään, jolla on jäännöskään Hengestä” (2:15,16). Rakkaus ei myöskään varasta, ei raiskaa, ei syyllisty insestiin, ei puhu pahaa lähimmäisestä. Rakkaus ei katso myöskään henkilöön eikä syrji ketään erilaisuuden tähden.

Eivät uskovaisetkaan ole vapaita vierastamisesta. Erilaiset uskonkäsitykset ovat halki aikojen olleet näennäisinä syinä jopa sotatoimiin. Pienimmillään tällainen inho pukeutuu joskus sanoihin: ”kyllähän sekin kai uskossa on, muttei se sillai…” Aviopuolisoiden vikoilussakin Herra opettaa meitä sanalla: ”Rakkaus peittää syntien paljouden.” Aviokiistoissa jutut alkavat usein, että kyllähän minä, mutta kun sinä, ja kun sinä aina…”  

Jeesuksen esimerkki osoittaa rakkautta, joka unohtaa itsensä. Huipentumaksi Jeesuksen rakkaus pukeutui hänen Isälle osoitettuun rukoukseensa ristiltä: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät!” Samassa hengessä niin ikään 1. marttyyri Stefanus rukoili kivittäjiensä puolesta lausuen: ”Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!” (Apt.7:60). Kuinka vaikeata onkaan langenneen ihmisen luonnolle Herran kehotus: ”Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat!”

Kuinka vaikeata onkaan hyväksyä toinen ihminen sellaisena kuin hän on. Kuinka vaikeata suruttoman syntisen on tulla edes etsikkoajassa Jumalan kasvojen eteen. Eikö sittenkin saisi edes hiukkasen kehua itseään ja uskoa omiin ansioihin: Omassa kivuliaassa herätyksessäni 1978 sain lopulta pelastusvarmuuden, kun luin eräästä kirjasta sanat: ”Ei ihmisen tarvitse ensin yrittää luopua jostakin, joka erottaa Jumalasta, vaan saa tulla vastaan sellaisena kuin on, uskoa Jeesukseen, sillä Jeesus on antava todellisen uskon ja parannuksen.”

Entä seurakunnassa?

No miten kirkon palvelijat ja julistajat osaavat rakastaa laumaansa tai kuulijoitaan? Profeetta Hesekiel antaa satikutia paimenille näin:
Hes. 34:1-31 
Te pidätte huolta vain itsestänne, vaikka paimenen tulisi huolehtia lampaistaan. Te ette ole hoivanneet uupuneita, ette ole lääkinneet sairastuneita ettekä sitoneet murtunutta jalkaa, te ette ole etsineet kadonneita ettekä lähteneet eksyneiden perään. Te olette kohdelleet lampaitanne tylysti ja kovin ottein.

Niinpä Herran täytyy ottaa ohjat omiin käsiinsä ja sanoa:

Minä kaitsen itse lampaitani ja vien itse ne lepäämään - näin sanoo Herra Jumala.
Mutta ei herra säästä lampaitakaan moitteilta:
"Sen tähden sanoo Herra Jumala näin: Minä pidän siitä huolen, että oikeus toteutuu lihavan ja laihan lampaan kesken. Te olette kyljillänne ja hartioillanne sysineet heikkoja, te olette puskeneet niitä sarvillanne, kunnes olette saaneet ajetuksi ne laumasta."
 
Rakkaus koskee myös armeliaisuutta, sääliä ja laupeutta. Snl 19. luvussa Herra sanoo: ”Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle.” Ja toiseksi: ”Ihaninta on ihmisessä hänen laupeutensa.”
Jeesus itse kertoi vertauksen Laupias Samarialaisesta, jossa juutalaisten vihaama samarialainen pani itsensä likoon ryöstetyn ja pahoinpidellyn edestä Tässä kertomuksessa on meille tärkeä opetus: Ainakin ensiapuun olemme velvoitetut. Siitä eteenpäin auttavat toiset.

Rakkaus ei ole vain jotain hattaraa tai tunnekuohua. Se suorastaan vaatii meitä. Paavali sanoo, että Kristuksen rakkaus vaatii meitä. Hän jatkaa, että koska Kristus on kuollut kaikkien edestä, niin hän toivoo, ettemme enää eläisi vain itsellemme, vaan hänelle, joka on kuollut kaikkien edestä.(2 Kor.5:15,16). Tämä on kehotus hyviin tekoihin. Ne ovat oikean parannuksen hedelmää. Jumalan näkökulmasta katsoen vain uudestisyntynyt voi tehdä hyviä töitä. Hyvät työt vailla uskoa pilkkaavat Jumalan armoa. Ne työntävät sivuun Jumalan armon tarjouksen. Niinpä kääntymätön ihminen tahtoisi tehdä hyvät kaupat ja mennä synteinensä taivaaseen. Yhteiskunnallisesti hyviä töitä voi toki jokainen tehdä ilman uskoakin. 

”Mitä me tähän kaikkeen sanomme?

Lasse Mårtensonin laulussa sanotaan: ”Voiko kukaan, kukaan rakastaa tätä kurjaa maailmaa…" Ja sitten vastaus on: ”Jumala voi rakastaa…" Miten sinä voisit palvella Jumalaa? Me voimme palvella Jumalaa lähimmäisissämme. Tämä palvelus testaa olemmeko oikeassa uskossa. Jeesus ei kysy tunteita, vaan että olemmeko käytettävissä. Kun Pyhä Henki kutsuu sinua palvelemaan, Hän vienosti kuiskaa: ”Tule, minä kutsun sinua! Mutta Pyhä Henki sitten lisää: ”… mutta en minä sinua välttämättä tarvitse!” Jumala selviytyy toki ilman sinua, mutta on suurta armoa olla jonkin mallin juoksupoika tai -tyttö. Mutta liian moni juoksentelee vain Jeesuksen asioilla elämättä vielä hänen asiastaan. On myös niitä, jotka eivät pysy hänen asiassaan eli evankeliumin sanassa. 

Tärkeintä tässä hengellisesti sekavassa ajassa on: Oletko Jeesuksen oma, onko sinun nimesi elämänkirjassa. Eräs laulu peräänkuuluttaa tätä elämämme kalleinta asiaa: ”Nimet autuaitten ovat Kirjassa sun, sano, Jeesus onko siellä myös nimeni mun? Ellei sinun nimesi ole Elämän kirjassa, sano jo tänään Jeesukselle : ”Jeesus tule elämääni, tule sydämeeni! Tänään Jeesus odottaa sinua Ehtoollispöytäänsä. Nyt hän vielä vakuuttaa: ”Ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi!” Jumalan puolelta on aina nyt-hetki. Tule tänään, kun on vielä aikaa!