Ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen: Syvimmästä kärsimyksestä suurimpaan iloon

Pääsiäinen on kristittyjen tärkein juhla. Kristinuskoa ei olisi ilman Jeesuksen ylösnousemusta. Ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen ei ole vain Jeesuksen kärsimyksen, kuoleman ja ylösnousemuksen muistamista. Se on myös toivoa ja luottamusta, että Jeesuksen sovitustyö ja hänen voittonsa kuolemasta tuovat ihmisille elämän ja valon.

Pääsiäisen ajankohdasta oli erimielisyyttä varhaisessa kirkossa. Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 päätettiin, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeisen täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Aikaisintaan pääsiäinen voi olla 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 25. huhtikuuta. Tänä vuonna pääsiäissunnuntai on 8. huhtikuuta.

Paastonajan viimeiset päivät muodostavat pääsiäisen kanssa kolmen päivän juhla-ajan. Silloin kuljetaan syvimmän kärsimysajan kautta suurimpaan iloon.

Kiirastorstai-illan messussa muistetaan Jeesuksen viimeistä ateriaa opetuslasten kanssa ja hänen vangitsemistaan Getsemanen puutarhassa. Messun loppupuolella alttari voidaan riisua ja pukea mustaan. Alttarikynttilät voidaan sammuttaa, vain Kristuksen kynttilä jää yksin palamaan. Jumalanpalvelus jää kuin kesken, sillä loppusiunausta ei välttämättä lausuta ja päätöskelloja ei soiteta. Jeesus on vangittu ja opetuslapset ovat paenneet.

Pitkäperjantaina seurakunta kokoontuu jumalanpalvelukseen ristillä kärsivän Kristuksen ristin äärellä. Ehtoollista ei nautita. Monesti urut vaikenevat. Iltapäivällä voidaan viettää rukoushetki Jeesuksen kuolinhetken muistoksi ja illalla hänen hautaamisensa muistoksi. Hiljaisena lauantaina Jeesus on haudassa.

Pääsiäisyönä kärsimys kääntyy ylösnousemuksen riemuksi. Monissa seurakunnissa vietetään ikivanhan kristillisen tavan mukaan pääsiäisyön jumalanpalvelusta. Alun perin se kesti koko yön. Siihen liittyi alkujaan myös uusien kristittyjen kaste. Nykyisin luterilaiset pääsiäisyön messut eivät yleensä kestä kuin tavanomaisen jumalanpalveluksen verran. Niissäkin kuljetaan syvimmän kärsimyksen keskeltä kirkkaimpaan ylösnousemuksen valoon. Kasteen muistaminen on osa pääsiäisyön messua. Joissakin seurakunnissa kokoonnutaan messun jälkeen pääsiäisyön aterialle.

Pääsiäispäivän messu jatkaa ylösnousemuksen juhlaa. Jumalanpalveluselämässä pääsiäisaika kestää aina helluntaihin asti.

Myös kotien pääsiäiskoristeet symboloivat ylösnousemusta ja uutta elämää. Siemenestä versoaa vihreä ruoho. Pääsiäistipu kuoriutuu kuolleen näköisestä munasta. Pääsiäisruoat lammas ja mämmi tulevat Vanhan testamentin ajan pääsiäisestä, johon kuuluivat lampaan syöminen ja happamaton leipä.

Pohjoisella pallonpuoliskolla pääsiäinen osuu kevääseen, joten myös luonnon herääminen on näkyvä symboli ylösnousemuksen uutta luovasta voimasta.

Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi