Sivukartta
Sanan jalka -lehti
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Tapahtumat »
Pe 24.5.2013 18:00–20:00
Partiomessu
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pe 24.5.2013 19:00–23:00
Nuoretenilta Fisu Nuakkarilla
Vammalan seurakuntatalo - Kahvio, alakerta
La 25.5.2013 19:00–22:00
Nuorten saunailta
Kiikoisten kirkkotupa-Sauna
Su 26.5.2013 10:00–12:00
Perhemessu
Tyrvään kirkko
Su 26.5.2013 10:00
Messu
Suodenniemen kirkko
Su 26.5.2013 11:00–12:00
Pyhäkoulu
Keikyän seurakuntatalo - takkahuone
Su 26.5.2013 16:00–18:00
Perhejumalanpalvelus
Kiikan kirkko
Su 26.5.2013 18:00–20:00
Messu
Karkun kirkko
Su 26.5.2013 18:00
Kinkerit Lahdenperän rantasaunalla (Lahdenperäntie 1041)
Muu tila
Su 26.5.2013 18:00–20:00
Ajattelijoiden klubi musiikkiterapiassa
Vammalan seurakuntatalo - Aulasali
Tapahtumakalenteri »


 

Palmusunnuntaina tervehditään kärsimään saapuvaa Jeesusta

Kuva: Jaakko Pirttikoski.

Palmusunnuntaita vietetään viikkoa ennen pääsiäistä sen muistoksi, että Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin kansan tervehtiessä häntä riemuiten palmunoksin. Tänä vuonna palmusunnuntai on 1.4.

Palmusunnuntaista alkavalla hiljaisella viikolla eletään joka vuosi uudelleen läpi Jeesuksen kärsimyshistoria.

Palmusunnuntain vieton juuret ulottuvat 300-luvun Jerusalemiin. Kristityt kulkivat kulkueessa Öljymäeltä Jerusalemiin kantaen palmunlehviä mukanaan. Tästä kehittyivät liturgiset kulkueet, joissa seurakunta saapui palmunoksia kantaen kirkkoon.

Kulkueet hiipuivat uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla. Viime vuosina meillä on virinnyt uudelleen kiinnostus elää jumalanpalvelusta eri aistein. Luterilaisissakin kirkoissa saattaa taas nähdä lasten pajunkissakulkueita. Joissakin seurakunnissa on järjestetty aamulla kulkue kirkkoon kaupungin halki.

Virpojat jatkavat 1700 vuotta vanhaa palmunlehväkulkueiden perinnettä
 

Ovelta toiselle kulkevat virpojat jatkavat omalla tavallaan 300-luvulla syntynyttä perinnettä. Pajunkissat ovat pohjoisten maiden palmunoksia. Niillä tervehditään Jeesusta, joka alkavalla viikolla kärsii ja kuolee ihmisten puolesta ja viikon kuluttua voittaa kuoleman tuoden myös ihmisille elämän.

Virpominen on pohjimmiltaan pääsiäisen sanoman viemistä naapureille ja siunauksen toivottamista. Virpoja antaa koristellun pajunoksan lahjaksi. Vastalahja oli aiemmin tapana antaa pääsiäisenä, mutta nykyisin se yleensä annetaan saman tien.

Itäsuomalainen virpominen on viime vuosikymmeninä levinnyt eri puolille Suomea. Samalla on tullut tavaksi, että virpovat lapset usein pukeutuvat noidiksi. Pääsiäisnoita on länsisuomalainen perinne. Noidat eli trullit liikkuivat pahanteossa pitkänperjantain ja pääsiäissunnuntain väliin jäävänä lankalauantaina. Kun Jeesus on haudassa, on pahojen trullien ajateltu saavan valtaa.

Noidiksi pukeutuneet virpojat ovat sulauttaneet itäisen ja läntisen perinteen yhteen. Virpovien lasten mielissä noita ei kuitenkaan yleensä yhdisty pahan voimiin. Pukeutuminen vain on lapsista hauskaa. Noitien lisäksi nykyisin saattaa nähdä supermiehiä tai avaruusolentoja virpomassa. Heillä kaikilla on puvusta riippumatta mielessä pääsiäisilon vieminen – ja totta kai myös siitä palkkion saaminen. Kyse on ilon ja hyvän vastavuoroisesta jakamisesta.

Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi