Sivukartta
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Tapahtumat »
To 29.6.2017 17:30
Naisten Pankin tapaaminen
Muu tila
Naisten Pankkilaisten tapaaminen Leipurikahvila Pyymäessä Nuutilankatu 2.
To 29.6.2017 18:30
Musiikki
Muu tila
Lauluilta Keikyän kyläseuran rannassa Kiviniementiellä klo 18.30
Pe 30.6.2017 11:00
Tapahtuma
Muu tila
Kirjakahvila kirkkoherranviraston pihalla klo 9-15. Saatavana hernesoppaa, lättyjä, kahvia ja kastamista,käsitöitä ja kirpputoritavaroita.
Pe 30.6.2017 14:00
Karkun kappeliseurakunnan Karkun kamarin Sulosoinnuista soraääniin -esityksen harjoitukset
Karkun kamarin Sulosoinnuista soraääniin -esityksen harjoitukset Karkun seurakuntatalolla pe 30.6. klo 14.00.
Pe 30.6.2017 16:00
Lähetyksen kirpputori Kiikoisten seurakuntatalon alakerrassa
Kiikoisten seurakuntatalo - alakerran lähetystori
Lähetyksen kirpputori Kiikoisten seurakuntatalon alakerrassa
Pe 30.6.2017 19:00
Purpurikonsertti "Kadulta kirkkoon"
Kiikoisten kirkko
"Kadulta kirkkoon"- konsertti reformaation ja purpureiden henkeen. Vokaaliyhtye Lumous, baritoni Lauri Solin, Fioretto Ensemblestä Janek Öller (nokkahuilut ja säkkipillit) ja Ilpo Laspas (cembalo ja urut). Ohjelmistossa 1400-1500-luvun kansanlauluja, uskonpuhdistuksen myötä löysivät tiensä myös kirkolliseen käyttöön.

Kiikoisten kirkko, Kiikoistentie 300, 38360 Sastamala
Pe 30.6.2017 19:00
Purpuriperjantain konsertti Kiikoisten kirkossa, Vokaaliyhtye Lumous
Muu tila
Purpuriperjantain konsertti Kiikoisten kirkossa, Vokaaliyhtye Lumous
Pe 30.6.2017 19:00
Silja Aalto ja Trio Barocco
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Silja Aalto, sopraano
Trio Barocco
Ohjelma 15/10¤.
Pe 30.6.2017 19:00
Nuortenilta
Vammalan seurakuntatalo - Kahvio, alakerta
Tervetuloa!
Pe 30.6.2017 19:00
Purpuriperjantain kirkkokonsertin kahvitilaisuus
Purpuriperjantain kirkkokonsertin kahvitilaisuus. Kahvitilaisuuden tuotto lähetyksen hyväksi.
Tapahtumakalenteri »
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 500 vuotta

Millä mielellä autat?

Kirkkoherranviraston tiedotuksen työkokeilija Hannu Grén kirjoittaa heränneistä ajatuksistaan työkokemuksensa, uskonsa ja ajankohtaisten asioiden pohjaa vasten peilaten.

Loppiainen häämöttää jo nurkan takana, ja edessä on jälleen paluu arkeen. Itselläni se on pääosin mukava asia: työpäiväni eivät ole väsyttävän pitkiä, ja kun niitä on vain muutama päivä viikossa, niin aikaa jää omien asioiden järjestelyyn. Ainakin teoriassa.
                             Usein vapaa-aikani täyttyy mitä moninaisimmista menoista. Viime sunnuntain ja maanantain aikana ja välissä oli sen verran tekemistä, että maanantaina menin töihin noin neljän ja puolen tunnin yöunilla. Homma niin sanotusti lähti käsistä, kun innostuin tekemään liian pitkään asuinyksikköni nimikkolehteä. Päivisinkin on usein hoidettavaa, jos ystävä haluaa kyydin kauppaan tai äitini kaipaa tietoteknistä neuvoa.
                             Monesti näiden menojen keskellä huomaan turhautuvani. Tuntuu usein siltä, että puhelin soi juuri silloin, kun on selvinnyt edellisistä kiireistään, päässyt kotiin ja varautunut hetkeksi ihan vain asettumaan sohvalle levätäkseen. Oma rauha on tuntunut joskus olevan kiven alla. Sen seurauksena monesti uuvun ja saatan vähän kiukustua. Toisille ihmisille en yleensä ärhentele, mutta kotona tiuskin joskus itsekseni: ”Taasko se puhelin soi!”
                             Silloin näissä tilanteissa huomaan, että asiat ovat menneet minulla taas hieman pieleen. Iloisesta auttamisesta on tullut velvollisuus, joka tehdään hampaat irvessä ja mahdollisimman nopeasti pois tieltä. Kun lähimmäinen pyytää apua, nyökyttelen ja lähden heti mukaan, vaikka mielessäni harmittelen äkillistä muutosta aikatauluun. Hyvän tekeminen toiselle, oman ajan suominen – sen pitäisi olla mukavaa ja tuottaa hyvää oloa, ei olla jälleen yksi stressitekijä.
                             Luulen, että tässä on kaksi virhettä, joihin usein sorrun.
                             Toinen on se, etten osaa ottaa sitä paljon puhuttua omaa aikaa. Itse Jumalakin lepäsi seitsemäntenä päivänä maailman luomisen jälkeen. Jos noin mahtavat voimat omaava Luoja suo itselleen luvan levätä (kieltämättä ison luomisurakan jälkeen!), niin miksi pieni ja heikko ihminen on niin jääräpäinen, että piiskaa itseään väkisin eteenpäin vaikka tarvitsisi lepoa? Kun omaa väsymystään hoitaa, jaksaa myös toisia auttaa paremmin.
                             Toinen virheeni on se, että autan väärällä tavalla. Vääränlainen auttaminen vain edesauttaa lähimmäisen avuttomuutta. Eräs viisas sanonta toteaa: ”Kun kalastat toiselle kalan, hänellä on ruokaa päiväksi. Mutta jos opetat hänet kalastamaan, hänellä on ruokaa koko loppuiäkseen.” Onpa joku tokaissut niinkin, että Jumala auttaa niitä, jotka auttavat itse itseään. Minun pitäisi useammin auttaa lähimmäistä niissä tilanteissa, jotka tukevat heidän omaa itsenäisyyttään ja toimeentuloaan – jotka auttavat ihmistä tulemaan toimeen omillaan. Kovasydäminen ei tarvitse olla, mutta vääräkin auttaminen voi olla haitallista toiselle. Omaan ongelmanratkaisuun päätyvä ihminen voi keksiä toimintatavan, jolla hän itse löytää tiensä pulmansa yli – sen sijaan, että hän joutuisi jatkuvasti turvautumaan toiseen.
                             Minulla on opittavaa tässä. Minun täytyy vain tehdä parhaani ja toivoa Taivaan Isältä, että oppisin paremmin auttamaan toista vilpittömällä ja hyväntahtoisella mielellä – ja toisaalta myös hoitamaan itseäni, jotta pystyn tätä paremmin tekemään. Uuden vuoden alku voi hyvinkin olla potentiaalinen alusta aloittamisen lähtökohta.
                             Siunattua uutta vuotta kaikille lukijoille!

5.1.2016
Hannu Grén