Sivukartta
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Tapahtumat »
La 24.6.2017 10:00
Mittumaarin messu
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
Pyhäpäivä: Johannes Kastajan päivä
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
Liturgi: Jokinen-Lundén Anu
Saarnaaja: Jokinen-Lundén Anu
Kanttori: Vuoristo Päivi
Kolehti: Kirkon diakoniarahasto
Tekstinlukijat: Vuorenojat
Su 25.6.2017 10:00
Suodenniemen messu
Suodenniemen kirkko
Pyhäpäivä: 3. sunnuntai helluntaista
Suodenniemen kirkko
Liturgia ja saarna: Hannu Heikkilä
Kanttori: Mattila Jari
Musiikki: Suodenniemen Sirkut
Suntio: Päivi Seppälä
Entisten suodenniemeläisten ja Suodenniemellä kesää viettävien kirkkopyhä
Su 25.6.2017 10:00
Pyhän Olavin messu
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pyhäpäivä: Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)
Tekstit: Psalmi: Ps. 92:2-6, 1. lukukappale: Jes. 51:3-6, 2. lukukappale: Ap. t. 14:15-17, Evankeliumi: Luuk. 1:57-66
Pyhäpäivän aihe: Tien raivaaja
Alttarikynttilät: 4
Liturginen väri: Valkoinen
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Liturgi: Hautala Lasse
Kanttori: Mattila Anu
Suntio: Myllyniemi Arja
Avustava pappi: Väänänen Ville
Virret: 571 Jo joutui armas aika
258 Kiitetty olkoon Jumala
259 Kiitetty Herra, joka kansallensa
572 Taas kukkasilla kukkulat
574 On kaunis synnyinmaamme
Kolehti: Taloudellisessa ahdingossa olevien köyhien ihmisten auttamiseen Suomessa
Kirkon diakoniarahaston kautta.
Kirkon diakoniarahasto, Kirkkohallitus, Eteläranta 8, 00130 Helsinki, FI15 8000 1100 0602 28.
Su 25.6.2017 11:15
Suodeniemen kirkkokahvi
Suodeniemen kirkkokahvi

Suodenniemen seurakuntatalo - kahvio, Koippurintie 6, 38510 Sastamala
Su 25.6.2017 13:00
Salokunnan messu
Salokunnan kirkko - kirkkosali
Pyhäpäivä: 3. sunnuntai helluntaista
Salokunnan kirkko - kirkkosali, Salokunnan kirkko - kahviotila
Liturgi: Jokinen-Lundén Anu
Saarnaaja: Jokinen-Lundén Anu
Kanttori: Mattila Jari
Suntio: Lehto Ilpo
Musiikkiryhmä: Kesäsoittaja Noora Mäkelä, poikkihuilu
Kolehti: Sisupartiolaiset Karkku
Tekstinlukijat: Sirkka-Liisa Uusi-Rintakoski
Su 25.6.2017 17:00
Pieni pyhä hetki
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pyhän Olavin kirkko on auki kesäisin. Joka sunnuntai-ilta siellä järjestetään pieni rukoushetki, ennen kuin kirkko taas sulkee ovensa seuraavaan päivään. Vietä ainutlaatuinen hetki kesäillassa uskomattomalla paikalla, tutustu kirkon elämänkaareen ja menneiden sukupolvien työhön.
Ma 26.6.2017 17:30
Naisten saunailta Kiikoisten kirkkotuvalla
Naisten saunailta Kiikoisten kirkkotuvalla. Yhteislähtö Vammalan srk-talolta klo 17.30 omin autoin. Kyytien vuoksi ilmoita tulostasi Kopalainen p. 050 314 9107
Tapahtumakalenteri »
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 500 vuotta

Jumala voi muuttaa huolestuneen iloiseksi.

Me suomalaiset olemme saaneet hyvinvoinnista enemmän kuin oman osamme. Velkaamme voimme maksaa vaikkapa osallistumalla Yhteisvastuu-keräykseen, ehdottaa Hannu Järventaus.

Kappalainen Hannu Järventaus saarnasi 2. paastonajan sunnuntaina 1.3.2015 Kiikoisten seurakuntatalossa turhista ihmissäännöistä ja Jumalan rakkaudesta.

Luuk. 7.36-50.

Jeesuksen ystävä Simon Fariseus oli merkillinen mies. Hänen mieltään painoi tosi raskaasti, jos hän oli rikkonut yhtäkään ihmissääntöä vastaan. Mitä ihmiset nyt ja nyt sanovat. Suoritin kiellettyjä askareita sapattina.Nyt sytytin tulitikun sapattina. Nyt otin kielletyn määrän askeleita sapattina. Nyt kotiini tuli ateriayhteydestä erotettu henkilö. Simon rukoili joka päivä Jumalalta anteeksi näitä kuviteltuja syntejään. Tällaiseen ihmissäntöjen orjuuteen voidaan joutua, vaikka ei oltaisi uskonnon kanssa tekemissä. Nykyaikana turhat ihmissäännöt ovat ajaneet monia ahdistukseen ja pakkoneuroosiin. Kristuksen löytäneet ovat alkaneet niistä pikkuhiljaa vapautua. Tosin ahdasmielisissä uskonnollisissa yhteisöissä raskaita ihmissääntöjä on tullut tukuttain lisää.

Simon oli kutsunut Jeesuken aterialle. Kuitenkin hän oli kalman kalpea ja vapisi ja änkytti. Kun ei vain Jeesuksen perässä tulisi niitä iänikuisia häntäkärpäsiä. Jeesuksen perässä hänen kotiinsa tuppautuisi tietenkin kaikenlaista epäpuhdasta porukkaa ja  taas hän saisi pyytää sitä anteeksi Jumalalta. No kuinkas muuten. Tietenkin yksi ilotyttö oli puskaradiosta kuullut, että Jeesus on Simonin kodissa. Ilotyttö oli kaikkien tuomitsema. Ei yhtään ystävää. Hänen itsesyytöksensä olivat valtavat. Hän tiesi vain, että on yksi, joka ei työnnä häntä luotaan.  Jeesus Nasaretilainen hyväksyy ehdoitta ja on tavallisen kansan ystävä. Vaikka hän olisi millainen, Jeesus Nasaretilainen on jo etukäteen armahtanut hänet. Tämä on päivänselvää. Siksi ilotyttö tuppautui Simonin kotiin. Hän oli hankkinut kalliin  hajuvoiteen ja sen varjolla astui näyttämölle. Hän kostutti Jeesuksen jalat kyynelillään, kuivasi hiuksillaan ja voiteli tällä kalliilla voiteella.

Mutta isännän otsa rypistyy ja pian lyijykynän paksuinen verisuoni pullottaa otsasta. Simon pettyy Jeesukseen. Miksi hurskas Jeesus ei aja naista pois? Simon huolestuu tosissaan. Hänen idolinsa ei voi olla oikea Jumalan mies. Simon rukoilee päivittäin Pyhää Jumalaa, mutta ajattelee, että Kristus ei ole tarpeeksi pyhä. Eräs suomalainen uskoon tullut oli lukenut Raamttua ja sanonut Eerik Ewaldsille: "Olen huolissani." "Mistä?" "Jeesus oli liian vapaamielinen."

Jeesus on ystävällinen ylipyhälle Simonille. Hän ei sano pahasti Simonin ajatuksista, vaikka aihetta olisi. Jeesus kertoo pitkään Simonille merkillistä laskuoppia: "Toinen oli velkaa pienen summan toinen suuren. Molemmat saivat anteeksi. Kumpi oli kiitollisempi ja kumpi rakasti enemmään?." "Se joka sai enemmän anteeksi." Simon oli rukoillut anteeksi vähäpätöisiä kuviteltuja ihmissääntöjen rikkomuksiaan. Ilotyttö oli saanut anteeksi sen ajan lainopettajien mukaan kaikkein suurimmmat rikkomukset. Pitkän laskuopin tunnin jälkeen Simon alkaa tajuta jotain.

Niinkuin Jeesus oli pitkämielinen Fariseus-Simoninille, niin Simon Pietarikin on pitkämielinen juutalaiskristityille. Hän selittää Apostolien tekojen 11:ssä luvussa uutta ajattelua kärsivällisesti ja ystävällisesti vuonna 48 apsotolien kokouksessa. Hän selittää pitkään, kärsivällisesti ja rakastavaisesti fundamentalisitisille koville juutalaiskristityille, että pakanakansojenkin jäsenet saavat kääntyä kristityiksi. Tämä oli ensimmäinen kirkollinen uudistus. Sen jälkeen uudistuksia on ollut kirkossa lukemattomia. Uudistuksia ei ole aina osattu selittää yhtä kärsivällisen rakastavaisesti kuin Jeesus ja Pietari selittivät. Siksi kirkossa on kautta aikojen ollut skismoja. Koska ei ole selitetty ystävällisesti, ei ole ymmärretty.

Todellinen synti, niin ilotytöllä kuin Fariserus-Simonillakin, oli ollut masennuksesta nouseva oman itsensä kadottaminen, huonon roolin päällejääminen ja synkkämielisyys ja välinpitämättömyys ihmisistä. Ilotalo on todellisuudessa surutalo ja dogamaattisuus noitavainojen kaltaista kauheutta. Ihmiskunnan perisynti on alusta asti ollut pelokkuus ja se että ihmisillä on liian vähän iloa. Siksi ihmiset ovat synkkiä koviksia. Tänään ihmiset pelkäävät sotaa ja kaikkea pahaa. Huolestuneisuus luo synkän ilmapiirin. Masennus synnyttää ahdasmielisen kristillisyyden. Pelko ajaa kohteeseensa. Pelko ja huoli tekevät kantajansa synkäksi. Simoninkin elämä oli pelokasta ja raskasta. Jumala voi kuitenkin muuttaa huolestuneen iloiseksi. Jumala voi tehdä kaiken uudeksi. Kristus teki ystävyydellään  ilotytyön elämän uudeksi. Tämän jälkeen tuon naisen hyvä ja rakentava toiminta oli ylitsepursuavan rakentavaa ja iloista.

Simon oli ollut sisäisesti hukassa. Dogmaattinen asennoituminen oli tuhonnut aidon ja luonnollisen ja iloisen ja rakastavan Simonin luonteen. Sen takia hän oli kova ja töykeä. Synkkys ajaa yksinäisyyteen ja yksinäisyys vallanhaluun. Dante kuvaa Jumalaisessa näytelmässään, että suurin synti ei ole irstaus vaan vallanhalu, erityisesti uskonnollinen vallanhalu. 

Saulus Tarsolais- Paavalilta dogmaattinen asennoituminen oli vienyt kaiken naurun ja elämänilon. Synkkyydessään Paavalista tuli alkuseurakunnan vainoaja. Alkuseurakunta ei hänen mukaansa osannut noudattaa olleenkaan  lakia. Alkuseurakunta koostui syntisistä publikaaneineen ja porttoineen. Evankeliuimeissa kerrotaan kuinka Fariseusten yläluokka sanoi: "Tuo tavallinen kansa, joka ei lakia tunne on kirottu." Nyt tuo kirottu kansa oli alkanut kokoontua kristillisiin jumlanpalveluksiin ja käyttää juutalaisten pyhiä kirjoituksia. Opillista syistä opillisesti asennoitunut Paavali raastoi alkuseurakuntalaisia oikeuteen ja kivitettäväksi. Mutta Kristus rakasti Paavalia oppikiihkoilijanakin. Kirkas valoilmiö Damaskon tiellä: "Minä olen Kristus jota sinä Paavali vainoat". Paavali joutui ihmettelemään kuinka Ylösnnoussut Kristus saattoi rakastaa häntä, jonka pää on umpiluuta. joka ei näe sydämmellään mitään. Opillisella asennoitumisella ei näe mitään. Vain sydämellä näkee hyvin. Sydämellä nähtynä maailma on kaunis ja kaikki ovat ystäviä. Tätä on rakkaus. Kun Paavali kohtasi Kristuksen hänestä tuli sydämellä näkevä. Hän katsoi itseänsä. Voi kauheata. Olenko minä tässä kauniissa maailmassa hyvien ihmisten keskellä ainoa synkkä  mörökölli. Miksi tällainen typerys, joka on kaikista ihmisistä pahoin, on armahdettu. Suuren armahduksen tähden Paavali oli loppuelämän  velassa kaikille. Hän tunsi tehneesä toisille pahaa ja tahtoi korvata sen. Hän auttoi ja palveli  mukiloinneista huolimatta. Merkillinen laskuoppi. Paavalille oli annettu eniten anteeksi ja hän rakasti eniten.

Suuri anteeksiantamus merkitsi, että syntinen nainen ja Paavali olivat uusia luomuksia. He tekivät loputtomasti hyvää tuntien olevansa loputtomassa velassa. He tiesivät, että  kaikki on annettu anteeksi, ennenkuin he ehtivät anteeksiantamusta pyytääkkään. Siksi he olivat loputtomassa velassa.

Arpa lankesi suomalaisille ihanasta maasta. Ylenpalttisen aineellisen hyvyyden lisäksi olemme osallisia taivaaseen asti ulottuvasta anteeksiantamuksesta. Häpeämme lottovoittoamme, näkeväthän 
muut  nälkää. Politiikotkin kertoivat häpeävänsä Suomen kehitysavun pienuutta. Koska olisimme voineet syntyä nälkäänäkevään maahan mutta saimmekin lottovoiton suomalaisina olemme velassa. Loputon syyllisyys painaa ihmiskunnan yhteisessä syyllisyyden verkostossa. Olemme syyllisiä hyvinvoinnin epätasaiseen jakautumiseen ja luonnon saastumiseen ja kurjuudesta syntyviin sotiin. Hyvinvoinnissakin olemme kuitenkin armahdettuja Kristuksen tähden. Syyllisyyden velka on maksettu. Siksi olemme loputtomassa velassa kärsivälle ihmiskunnalle. Henkisesti vapautettuina etsimme keinoja miten voisimme velkaamme maksaa. Parhaillaan toteutettava Yhteisvastuukeräys on yksi keino. "Anna anteeksi velkamme, niinkuin mekin annamme velalliselimme anteeksi" tarkoittaa leivän jakautumista ihmiskunnassa. Merkillinen laskuoppi: Kellä eniten varallisuutta, sillä eniten velkaa. 

Hannu Järventaus