Sivukartta
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Tapahtumat »
La 24.6.2017 10:00
Mittumaarin messu
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
Pyhäpäivä: Johannes Kastajan päivä
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
Liturgi: Jokinen-Lundén Anu
Saarnaaja: Jokinen-Lundén Anu
Kanttori: Vuoristo Päivi
Kolehti: Kirkon diakoniarahasto
Tekstinlukijat: Vuorenojat
Su 25.6.2017 10:00
Suodenniemen messu
Suodenniemen kirkko
Pyhäpäivä: 3. sunnuntai helluntaista
Suodenniemen kirkko
Liturgia ja saarna: Hannu Heikkilä
Kanttori: Mattila Jari
Musiikki: Suodenniemen Sirkut
Suntio: Päivi Seppälä
Entisten suodenniemeläisten ja Suodenniemellä kesää viettävien kirkkopyhä
Su 25.6.2017 10:00
Pyhän Olavin messu
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pyhäpäivä: Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)
Tekstit: Psalmi: Ps. 92:2-6, 1. lukukappale: Jes. 51:3-6, 2. lukukappale: Ap. t. 14:15-17, Evankeliumi: Luuk. 1:57-66
Pyhäpäivän aihe: Tien raivaaja
Alttarikynttilät: 4
Liturginen väri: Valkoinen
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Liturgi: Hautala Lasse
Kanttori: Mattila Anu
Suntio: Myllyniemi Arja
Avustava pappi: Väänänen Ville
Virret: 571 Jo joutui armas aika
258 Kiitetty olkoon Jumala
259 Kiitetty Herra, joka kansallensa
572 Taas kukkasilla kukkulat
574 On kaunis synnyinmaamme
Kolehti: Taloudellisessa ahdingossa olevien köyhien ihmisten auttamiseen Suomessa
Kirkon diakoniarahaston kautta.
Kirkon diakoniarahasto, Kirkkohallitus, Eteläranta 8, 00130 Helsinki, FI15 8000 1100 0602 28.
Su 25.6.2017 11:15
Suodeniemen kirkkokahvi
Suodeniemen kirkkokahvi

Suodenniemen seurakuntatalo - kahvio, Koippurintie 6, 38510 Sastamala
Su 25.6.2017 13:00
Salokunnan messu
Salokunnan kirkko - kirkkosali
Pyhäpäivä: 3. sunnuntai helluntaista
Salokunnan kirkko - kirkkosali, Salokunnan kirkko - kahviotila
Liturgi: Jokinen-Lundén Anu
Saarnaaja: Jokinen-Lundén Anu
Kanttori: Mattila Jari
Suntio: Lehto Ilpo
Musiikkiryhmä: Kesäsoittaja Noora Mäkelä, poikkihuilu
Kolehti: Sisupartiolaiset Karkku
Tekstinlukijat: Sirkka-Liisa Uusi-Rintakoski
Su 25.6.2017 17:00
Pieni pyhä hetki
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pyhän Olavin kirkko on auki kesäisin. Joka sunnuntai-ilta siellä järjestetään pieni rukoushetki, ennen kuin kirkko taas sulkee ovensa seuraavaan päivään. Vietä ainutlaatuinen hetki kesäillassa uskomattomalla paikalla, tutustu kirkon elämänkaareen ja menneiden sukupolvien työhön.
Ma 26.6.2017 17:30
Naisten saunailta Kiikoisten kirkkotuvalla
Naisten saunailta Kiikoisten kirkkotuvalla. Yhteislähtö Vammalan srk-talolta klo 17.30 omin autoin. Kyytien vuoksi ilmoita tulostasi Kopalainen p. 050 314 9107
Tapahtumakalenteri »
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 500 vuotta

Jokaisella on oikeus saada äänensä kuuluville

Tuleminen Herran huoneeseen on jotain erilaista ja pyhää, joka varsinkin joulun aikaa koskettaa suomalaisia.

Pastori Minna Järvinen saarnasi 4.1.2015 Sammaljoen kirkossa. 4. sunnuntain joulusta aiheena oli "Herran huoneessa".

Kun viimeksi tapasimme täällä Sammaljoen kirkossa - Herran huoneessa, oli joulu. Itse asiassa vietämme edelleen joulunaikaa. Ensi tiistaina on Loppiainen. Eikä Loppiaiseenkaan kaikkien joulu pääty vaan Nuutin päivään. Joulu on aikaa, jolloin kokoonnumme yhteen perheen ja läheisten kanssa. Moni matkaa kaukaakin oman kotikirkon jouluhartauteen ja sytyttää kynttilän läheisten haudalle. Tuleminen Herran huoneeseen on jotain erilaista ja pyhää, joka varsinkin joulun aikaa koskettaa suomalaisia. Jotakin samaa on myös Kauneimpien joululaulujen laulamisessa, ne tuovat juhlan tunnun ja muistikuvia lapsuuden jouluista. Sen vuoksi laulamme

Juhlasta on kysymys myös päivän evankeliumissa. Jerusalemiin on kokoontunut sekä kansaa että suuri joukko juutalaisia merkkimiehiä ja arvostettuja opettajia viettämään lehtimajajuhlaa. Juhla ajoittui syksyn sadonkorjuujuhlan aikaan. Sadonkorjuujuhlan lisäksi juhlittiin ja muisteltiin matkaa Egyptin orjuudesta. Merkiksi rakennettiin lehvistä samanlaisia majoja kuin erämaavaelluksen aikana.

Juhla kesti yhteensä kahdeksan päivää ja juhlan kahdeksas päätöspäivä oli erityinen juhlapäivä. Juhlan aikana alkavan sadekauden kunniaksi temppelin alttarille tuotiin vettä Siloan altaasta. Jeesuksen lausumat sanat (Joh. 7:37) juhlan suurena päätöspäivänä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon”, on ajateltu nousevan tästä traditiosta.

Temppelissä uhrattiin joka päivä kymmenittäin tavallista arvokkaampia eläimiä. Juutalaisten juhlat kuten etunenässä Pääsiäinen ja lehtimajajuhla ovat yhteisöllisiä juhlia. Näistä ei voi puhua mennessä aikamuodossa, koska juutalaisuus on säilynyt nykypäiviin suurelta osin juuri juhliensa ansiosta. Silloin kun temppeli oli vielä pystyssä merkittävää oli uhritoimitukset. Temppelin tuhouduttua, jumalanpalvelukset siirtyivät synagogaan. Jeesuksen julkisen toimintaan temppeli liittyy olennaisesti.

Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, ettei Jeesus kuitenkaan ollut aluksi innostunut lähtemään Lehtimajajuhlille. Hänen nimensä oli tullut tunnetuksi ja häntä yritettiin surmata. Hän kuitenkin pyörsi sanansa ja lähti juhlille salaa. Köyhä puuseppä Jeesus meni temppelialueelle ja alkoi opettaa. Moni suhtautui häneen epäillen, vaikka hän osoittautuikin taitavaksi opettajaksi. Mielessään he pohtivat, mitkä olivat Jeesuksen motiivit ja onko mahdollista, että köyhä puuseppää voi ymmärtää, mitä Jumala tahtoo.

Temppelialueella oli niin kutsuttu pakanoiden esipiha ja kerrotun tapahtuman voisi kuvitella tapahtuneen siellä. Myöhemmin kerrotaan Jeesuksen ja juutalaisten kiistasta temppelialueella. Maininta tapahtumista temppelialueella on syy miksi teksti on liitetty päivän teemaan: Herran huoneessa.

Teksti liittyy sisällöltään kuitenkin selkeämmin kasvamiseen, oppimiseen, kutsumukseen, mahdollisuuteen vaikuttaa. Saako ihminen puhua ja vaikuttaa, noudattaa kutsumustaan, vaikka hänellä ei olisi siihen niitä perusteita, joita hankitaan koulutuksella tai oppineisuudella.

Kerrotaan, että ihmiset olivat ihmeissään Jeesuksen puheesta. Niin kuin olivat myös tämän sunnuntain ensimmäisen vuosikerran tunnetussa tekstissä, jossa Jeesuksen kerrotaan 12-vuotiaana juhlilta palatessa eksyneen vanhemmistaan ja keskustelleen temppelissä ylipappien kanssa kirjoituksista.

Lasten koulutuksesta ja opetuksesta Jeesuksen ajan yhteiskunnassa on säilynyt vain vähän tietoa. Pojat kenties saivat jonkinlaista Tooran opetusta synagogakokoontumisissa. Valtaosa kasvoi kuitenkin vaatimattomissa oloissa ja sai ammatillisen oppinsa jatkamalla perheen tai suvun harjoittamaan ammattiin työssä oppimisen kautta. Koulutus riippui vanhempien varallisuudesta ja koulutuksesta, niin kuin niin monesti vielä nykyäänkin monissa maissa. Läheskään kaikilla ei edelleenkään ole tasavertaista mahdollisuutta koulutukseen.

Rabbiineilla oli omat opetuslapsensa ja uskonnolliset asiantuntijat kasvoivat heidän jalkojensa juuressa. Siksi tekstissä ihmetellään oppimattoman Jeesuksen tekstien tuntemusta. Jeesus merkitsi kenties uhkaa oppineiden yhteiskunnalliselle asemalle ja arvostukselle.

Jeesus ei vastaa puheensa aiheuttamaan ihmettelyyn vaan kääntää kuulijoiden huomion puheensa sisältöön. Kutsumukseensa Jumalan lähettämänä.

Useissa Raamatun kohdissa ja kristillisissä lähteissä korostetaan sitä, kuinka Jumala on ilmoittanut itsensä oppimattomille ja salannut itsensä viisailta. Ja että Jumalan sanomaa kerrotaan myös naisille ja lapsille. Jumalan näkökulma ihmisiin on tasa-arvoinen. Naiset, miehet, lapset, afrikkalaiset, eurooppalaiset, länsi ja itä; kaikki ovat tasavertaisia Jumalan edessä.

Ymmärrys ja kutsumus, josta Jeesus puhuu, opitaan ja ymmärretään sydämellä. Se ei ole itsekkäiden, omahyväisten tavoitteiden puolesta puhumista, vaan ymmärrystä ja totuuden esille tuomista. Miten sellainen ymmärrys voisi tulla osaksi meidän jokaisen ymmärrystä, niin että yhteisessä maailmassa ajaisimme kaikille oikeutta oppimiseen, ruokaan ja juomaan. Maailmassa, johon meistä jokainen on saanut kutsun. Ja toteuttaa kutsumustaan Luojan luomana.

Jeesuksen rajoja rikkova puhe temppelissä puoltaa mahdollisuutta oppia, kasvaa ihmisenä itsensä mittaiseksi, mahdollisuutta ilmaista itseään ja tuoda esille itselleen tärkeitä asioita.

Voimme kysyä itseltämme ja päättäjiltämme, saako meidän maailmassamme äänen, oikeuden puhua tärkeistä asioistaan afrikkalainen nainen tai aasialainen lapsi? Mikä on heidän sanomansa meille hyväosaisen maapallonpuolikkaan asukkaille? Mitä sanomaa kertoo nälkäinen ja janoinen. Uskallammeko antaa heille oikeuden puhua ja kasvaa täyteen mittaansa? Kun täällä Sammaljoella lauloimme joulukuussa Kauneimpia joululauluja, niin teemana oli kehitysmaiden äitien auttaminen. Minusta kauneimmista joululuista laulu ”En etsi valtaa loistoa, kiteyttää heikompiosaisten auttamisen tärkeyden myös kuluvana vuotena.