Sivukartta
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Tapahtumat »
La 24.6.2017 10:00
Mittumaarin messu
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
Pyhäpäivä: Johannes Kastajan päivä
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
Liturgi: Jokinen-Lundén Anu
Saarnaaja: Jokinen-Lundén Anu
Kanttori: Vuoristo Päivi
Kolehti: Kirkon diakoniarahasto
Tekstinlukijat: Vuorenojat
Su 25.6.2017 10:00
Suodenniemen messu
Suodenniemen kirkko
Pyhäpäivä: 3. sunnuntai helluntaista
Suodenniemen kirkko
Liturgia ja saarna: Hannu Heikkilä
Kanttori: Mattila Jari
Musiikki: Suodenniemen Sirkut
Suntio: Päivi Seppälä
Entisten suodenniemeläisten ja Suodenniemellä kesää viettävien kirkkopyhä
Su 25.6.2017 10:00
Pyhän Olavin messu
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pyhäpäivä: Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)
Tekstit: Psalmi: Ps. 92:2-6, 1. lukukappale: Jes. 51:3-6, 2. lukukappale: Ap. t. 14:15-17, Evankeliumi: Luuk. 1:57-66
Pyhäpäivän aihe: Tien raivaaja
Alttarikynttilät: 4
Liturginen väri: Valkoinen
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Liturgi: Hautala Lasse
Kanttori: Mattila Anu
Suntio: Myllyniemi Arja
Avustava pappi: Väänänen Ville
Virret: 571 Jo joutui armas aika
258 Kiitetty olkoon Jumala
259 Kiitetty Herra, joka kansallensa
572 Taas kukkasilla kukkulat
574 On kaunis synnyinmaamme
Kolehti: Taloudellisessa ahdingossa olevien köyhien ihmisten auttamiseen Suomessa
Kirkon diakoniarahaston kautta.
Kirkon diakoniarahasto, Kirkkohallitus, Eteläranta 8, 00130 Helsinki, FI15 8000 1100 0602 28.
Su 25.6.2017 11:15
Suodeniemen kirkkokahvi
Suodeniemen kirkkokahvi

Suodenniemen seurakuntatalo - kahvio, Koippurintie 6, 38510 Sastamala
Su 25.6.2017 13:00
Salokunnan messu
Salokunnan kirkko - kirkkosali
Pyhäpäivä: 3. sunnuntai helluntaista
Salokunnan kirkko - kirkkosali, Salokunnan kirkko - kahviotila
Liturgi: Jokinen-Lundén Anu
Saarnaaja: Jokinen-Lundén Anu
Kanttori: Mattila Jari
Suntio: Lehto Ilpo
Musiikkiryhmä: Kesäsoittaja Noora Mäkelä, poikkihuilu
Kolehti: Sisupartiolaiset Karkku
Tekstinlukijat: Sirkka-Liisa Uusi-Rintakoski
Su 25.6.2017 17:00
Pieni pyhä hetki
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Pyhän Olavin kirkko on auki kesäisin. Joka sunnuntai-ilta siellä järjestetään pieni rukoushetki, ennen kuin kirkko taas sulkee ovensa seuraavaan päivään. Vietä ainutlaatuinen hetki kesäillassa uskomattomalla paikalla, tutustu kirkon elämänkaareen ja menneiden sukupolvien työhön.
Ma 26.6.2017 17:30
Naisten saunailta Kiikoisten kirkkotuvalla
Naisten saunailta Kiikoisten kirkkotuvalla. Yhteislähtö Vammalan srk-talolta klo 17.30 omin autoin. Kyytien vuoksi ilmoita tulostasi Kopalainen p. 050 314 9107
Tapahtumakalenteri »
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 500 vuotta

Valohoitoa kaamokseen

Rististä loistaa valo, joka valaisee elämämme pimeydenkin keskellä.

Raamatun sana, rukous ja seurakuntayhteys ovat voimapaketti, jonka varassa kestämme tämän elämän vastoinkäymiset, sanoo pastori Jouni Pihlajamaa uudenvuodenpäivän saarnassaan.

Hankimme kotiimme muutamia vuosia sitten kirkasvalolampun erään tutkimuksen innostamina. Olemme kokeneet, että aamulla, aamiaisen nauttimisen yhteydessä otettu valokylpy voi pitää loitolla vuoden pimeimpään aikaan usein liittyvää alavireisyyttä ja ns. kaamosväsymystä. Tuo kirkasvalolamppu nostetaan ruokailuerkkerin pöydälle lokakuussa ja siirretään varastoon helmikuussa.

Toisia, aivan erilaisia kirkasvalolamppuja on kodissamme ympäri vuoden eri huoneiden pöydillä. Tarkoitan Raamattuja. Kun Raamattu on aina näkyvissä ja käden ulottuvilla, sen lukemisesta tulee tulee samalla tavalla luonnollinen osa jokaista päivää kuin mistä tahansa arkisesta rutiinista. Raamatun lukeminen ei ole jotain yleissivistävää tiedon hakua, vaan Jumalan kirkkaiden kasvojen edessä olemista. Sen kautta Pyhä Henki valaisee ja vahvistaa meitä, vaikkemme edes kaikkia lukemiamme kohtia painaisi mieleemme tai ymmärtäisi.

Evankelistat, kuten tämän päivän tekstissä Matteus, tapaavat kommentoida ja tulkita Jeesuksen elämänvaiheita vuosisatoja vanhojen Messias-ennustusten valossa. Tämä on yksi Uuden testamentin punaisista langoista: Jeesuksen kautta kaikki Jumalan lupaukset täyttyvät, sana tulee lihaksi. Kuulimme tänään lausuttavan: ”Kansa, joka asui pimeydessä, näki suuren valon. Niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa, loisti kirkkaus.” Jeesuksen elämän hiljaisin ja yksinäisin vaihe oli juuri päättynyt. Hän oli valmistautunut tulevaan tehtäväänsä paastoten 40 vrk erämaassa. Kapernaumiin muuton myötä maallinen työ oli vaihtumassa rabbin, opettajan tehtäväksi, hiljaisuus sanan julistamiseen ja yksinäisyys jatkuvaan ihmistungokseen.

Kirkkovuosi ei ala uudenvuodenpäivästä, vaan 1. adventtisunnuntaista. Tällaisella järjestelyllä on varmaankin haluttu muistuttaa maailmalle, että uusi aikakausi, Jumalan valtakunnan aika, on jo alkanut Jeesuksen inkarnaation eli ihmiseksi syntymisen kautta. Häneen uskovat voivat lukemattomia kertoja kokea, miten monella tavalla synnin, vihan, pelon ja toivottomuuden pirstomassa ja kiusaamassa maailmassa on vaikuttamassa  aivan vastakkainen voima, vapauttava ja uudistava voima, evankeliumi. Evankeliumi ei ole mikä tahansa oppi, vaan sen kautta itse ylösnoussut Kristus tulee seurakuntansa keskelle, aivan sydämen tasolle asti, lähemmäksi kuin lähinkään ihminen.

Uudenvuodenpäivän otsikkona on Jeesuksen nimessä.  Heprealaisperäinen Jeesus-nimi tarkoittaa Jumala pelastaa. Enkeli oli käskenyt antaa syntyvälle lapselle Jeesus-nimen, joka suomeksi tarkoittaa Jumala pelastaa. Juutalaislapset saivat nimen 8. päivänä syntymästään, joten 8 päivää joulun jälkeen vietettävällä uudenvuodenpäivälläkin on syvä hengellinen merkitys.  Ensimmäiset kristityt tiesivät, miten valtava voima tuohon nimeen on kätkettynä: ”Jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, pelastuu.” Kuulemme Paavalin muistuttavan Roomalaiskirjeessään.

Jeesuksen nimeen turvautuva rukous on edelleenkin kirkon salainen ase, käytiin mitä taistelua tahansa. Usko ei merkitse sitä, että säästyisimme tänäkään vuonna kaikilta vastoinkäymisiltä ja kolhuilta. Jumala ei kääri meitä pumpuliin, mutta kaikki hätä, mikä ajaa meidät etsimään Jumalaa, on siunattua hätää.

Suomalaisia seurakuntia vaivaa usein liika yksilökeskeisyys: olemme eräänlaisia sooloilijoita tai toisia arvostelevia penkkiurheilijoita, vaikka seurakunnan on tarkoitus muistuttaa työtiimiä, orkesteria tai jalkapallojoukkuetta, jossa jokaisella on oma tärkeä paikkansa ja tehtävänsä. Yksilökeskeisyys johtaa helposti kilpailuhenkisyyteen, kyräilyyn ja yksinäisyyteen. Rukous on annettu seurakunnalle yhteiseksi tehtäväksi, samoin monet rukousvastaukset annetaan seurakunnalle rohkaisuksi. Siksi meidän pitäisi nykyistä rohkeammin ehdottaa rukousta ja sopia yhteisiä rukousaiheita. Uskon, että esim. monet sekä lapset että vanhainkodin asukkaat ovat heikoista fyysisistä voimista huolimatta Jumalan valtakunnan väkevimpiä taistelijoita, usein tietämättään ja tekemättä uskostaan numeroa.

Rukous merkitsee ihmisen sielulle samaa kuin hengitys ruumiillemme. Sen kautta Pyhä Henki salatulla tavalla elävöittää meitä, juurruttaa yhä syvemmälle Jumalan lupausten hyvään maaperään. Jeesus vertaa itseään viinipuun runkoon, johon häneen uskovat ihmiset ovat hedelmää kantavien oksien tavoin kiinnittyneitä. Jokaisen oksan, joka kantaa hedelmää, hän on luvannut puhdistaa, jotta se kantaisi yhä enemmän hedelmää.

Uutta vuotta ei kannata aloittaa surkutellen ja tulevaisuutta peläten. Se kannattaa aloittaa Jumalan tarjoamin keinoin varustautuneena ja Jumalan johdatuksen varaan heittäytyen. Tässä saarnassani halusin kertoa, että meille kaikille tarjotaan voimavaraksi Raamatun lupauksia, rukousta ja seurakuntayhteyttä. Niiden varassa voimme katkeroitumatta kestää mitä tahansa.